Minne katosivat lastenlehdet?

Suomessa tiettävästi mikään taho ei virallisesti seuraa ilmestyvien lastenlehtien määrää, mutta yksi omia tilastojaan ylläpitävistä toimijoista on Lastenkirjainstituutti. Tilastot perustuvat kirjaston omiin lehtikokoelmiin, jotka ovat joiltakin osin puutteelliset. Suuntaa ne silti antavat.

Lastenkirjainstituutin kirjastoon tulee vuonna 2025 noin 25 lasten- ja nuortenlehteä. Se on lähes puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten vuonna 2015, jolloin lehtiä tuli 48, ja vain neljäsosa 2000-luvun alkupuoleen verrattuna. 

– Merkittävää vähenemistä on tapahtunut: osa lehdistä on kadonnut kokonaan ja osa on siirtynyt verkkoon, sanoo Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Anna Tiitinen. 

Milloin sitten on ollut lastenlehtien kulta-aika? Tiitisen mukaan kysymykseen on hankala vastata etenkin 1990-luvun lopun ja 2000-lukua käsittelevän tutkimuksen puuttuessa, mutta jotakin osviittaa saa seuraavista luvuista. Vuonna 1987 Suomessa julkaistiin noin 80 lastenlehteä ja 2000-luvun alkupuolella Lastenkirjainstituutin kirjastoon ilmestyi vähintään 70 ja enimmillään lähes sata lehtinimekettä.

Lastenkirjainstituutin kirjastoon tulee vuonna 2025 noin 25 lasten- ja nuortenlehteä. Se on lähes puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten vuonna 2015, jolloin lehtiä tuli 48 ja vain neljäsosa 2000-luvun alkupuoleen verrattuna. 

– Kaiken kaikkiaan Suomessa on ilmestynyt vuosien 1854–1977 välillä yli 600 suomen- ja ruotsinkielistä lasten- ja nuortenlehteä, joista monet ovat toki olleet lyhytikäisiä, eikä tarkemmista vuosikohtaisista nimekemääristä ole tietoa, Tiitinen selvittää.

Lehtibrändit vaihtelevat trendien mukaan

Lastenlehtiä kustantava Story House Egmont julkaisee 15–20 eri nimekettä vuodessa. Ilmestyvien numeroiden määrä vaihtelee yhden numeron kertajulkaisusta yli 20 numeron vuosikertaan. Valtaosa kustantajan lehdistä on myynnissä vain irtonumeroina.

– Meillä julkaistavien lehtien määrä vaihtelee vuosittain yllättävän vähän, mutta brändit vaihtuvat trendien, kuten TV:n hittisarjojen ja suosikkilelujen mukaan. Trendit eivät yleensä kestä kovin montaa vuotta, mutta toisinaan joku vanha brändi voi nousta suosioon uudelleen vuosien kuluttua. Silloin kun jokin brändi on pinnalla, myyntiluvut saattavat olla suuria, sanoo Egmontin kehityspäällikkö Virpi Kaivonen.

Kymmenen vuoden aikana Egmont on julkaissut yli 30:a eri brändiä ja esimerkiksi LEGO-lehtiä on ollut yli 10 erilaista. Tällä hetkellä suosittuja lastenlehtiä ovat PAW Patrol, Pipsa Possu, Pokémon sekä LEGO Ninjago ja LEGO Minecraft.

Vuonna 2025 Egmontilla on valikoimassaan kourallinen samoja lehtiä kuin kymmenen vuotta sitten. Esimerkiksi Bamse ja Hevoshullu ovat tällaisia kestosuosikkeja. Digilehtiä kustantajalla ei tehdä, mutta he tarjoavat rajoitetun määrän digilehtiversioita kirjastoille.

Suurin osa lehdistämme on pienten lasten lehtiä, mutta tabletit ja älypuhelimet ovat osa yhä nuorempien lasten arkea. Myös kiinnostus lukemiseen on yleisesti vähentynyt.

Egmontilla nähtiin koronavuosina väliaikainen printtilehtien nousu ylöspäin, mutta tilattavien lehtien tilausmäärät ovat vähentyneet selvästi kymmenessä vuodessa. Mistä tippuminen johtuu? 

– Suurin osa lehdistämme on pienten lasten lehtiä, mutta tabletit ja älypuhelimet ovat osa yhä nuorempien lasten arkea. Myös kiinnostus lukemiseen on yleisesti vähentynyt.

Kaivonen luottaa siihen, että lastenlehtien kysyntä pysynee vakaana tai saattaa jopa kasvaa, kun lapsille mietitään vaihtoehtoista kehittävää tekemistä.

– Lukutaidon merkitykseen on havahduttu. Lasten vanhemmat miettivät entistä tarkemmin, minkä ikäisenä lapselle hankitaan älypuhelin, ja perheissä säännöstellään ruutuaikaa, hän sanoo.

Merkityksellinen sisältö on lastenlehtien elinehto

Otavamedia on lopettanut muutamia lastenlehtiä 2000-luvun alusta lähtien. Heidän ainoan lastenlehtensä Koululaisen tilaajakanta supistui voimakkaammin viime vuosikymmenellä, mutta lasku on sittemmin tasaantunut.

– Esimerkiksi tänä vuonna tilaajamäärä tullee olemaan suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna, sanoo Otavamedian kuluttajaliiketoiminnan johtaja Tuomas Hämäläinen.

Kustantajalla on huomattu, että lasten yleistynyt ruutuaika on vienyt jalansijaa lastenlehdiltä viimeisten vuosien aikana. He uskovat, että asiasta huolestuneet vanhemmat ovat heränneet tähän ja alkaneet kannustaa lapsiaan lukemaan myös printtimuotoista sisältöä.

Erilaisten kampanjoiden sijaan lastenlehtien säilymiselle olennaisinta on tarjota lapsille sellaista sisältöä, jota he haluavat lukea.

Myös kouluilla on iso rooli lasten lukemisen edistämisessä. Koululainen liittyi viime vuonna mukaan koululuokkien lukemista edistävään kampanjaan ja lehti tekee joka vuosi ison yhteisen markkinointikampanjan peruskoulujen kanssa.

– Erilaisten kampanjoiden sijaan lastenlehtien säilymiselle olennaisinta on kuitenkin tarjota lapsille sellaista sisältöä, jota he haluavat lukea. Koululaisen tarinan jatkuminen 80-vuoden ajan on siitä hyvä todiste, Hämäläinen sanoo.

Koululaisen tuottaja Liina Putkonen näkee, että vanhemmat eivät halua lapsilleen digitaalista häkkiä ja koulujen kännykkäkiellot ovat yksi askel siihen suuntaan. Lapsi tarvitsee luettavaa, mutta kirja saattaa olla liikaa. Silloin on helppo tarttua lastenlehteen.

– Tänä päivänä monen lapsiperheen talous voi olla niin tiukoilla, että heillä ei ole mahdollisuutta tilata printtilehteä. Onneksi meillä on kirjastot, jotka tuovat lehdet kaikkien saataville, hän sanoo.

Lue myös: 80-vuotias Koululainen on onnistunut lyömään kampoihin älypuhelimille – "Printtilehti houkuttaa tekemään asioita ruudun tuijottamisen sijaan"

Painetun tekstin lukeminen opettaa ajattelemaan itse

Painetun lehden tai kirjan lukeminen kehittää lapsen tunnetaitoja, rauhoittaa, parantaa keskittymiskykyä, auttaa pysähtymään tekstin äärelle ja vaalii yhteistä aikaa vanhemman kanssa. Lisäksi se voi kutkuttaa mielikuvitusta eri tavalla kuin valmiina annetut digitaaliset sisällöt, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatusasiantuntija Rauna Rahja.

– Paljon voi tehdä digitaalisillakin välineillä, mutta lapsille konkreettinen lehden tai kirjan hypistely ja kuvien katsominen on tärkeää. Fyysiseen lehteen voi koskea eri tavalla kuin ykkösiin ja nolliin, hän sanoo.

Lukutaidon heikkenemisestä ja keskittymiskyvyn katoamisesta on puhuttu paljon, ja se on asia, joka huolettaa vanhempia. Rahja näkee, että yhteiskunnassa on nähtävillä muutos, sillä vanhemmat tuntuvat suhtautuvan älypuhelimiin aiempaa kriittisemmin. Lasten vapaa-ajan digitaalisen median käyttöön on tulossa viranomaissuosituksia loppuvuoden aikana ja nuorille ensi vuoden puolella. 

Paljon voi tehdä digitaalisillakin välineillä, mutta lapsille konkreettinen lehden tai kirjan hypistely ja kuvien katsominen on tärkeää. Fyysiseen lehteen voi koskea eri tavalla kuin ykkösiin ja nolliin.

– Suomessa teknologiaan on suhtauduttu myönteisesti ja lapsille on hankittu älypuhelimia, sillä he saattavat viettää koulupäivän jälkeen aikaa yksin. Nyt suunta on kääntymässä, sillä monet vanhemmat harkitsevat puhelimen hankkimista tarkkaan. Se on tosi hyvä juttu, sillä nykyään on muitakin tapoja ja välineitä pitää lapseen yhteyttä, hän sanoo.

Rahja muistuttaa, että lasten ja nuorten kyky pysähtyä tekstien äärelle ei synny automaattisesti, vaan vaatii harjoittelua. Siinä perheen lukutottumukset, eli se miten lapsi näkee lähipiirin käyttävän mediaa kotona, ovat keskeisessä roolissa. Kun kotona on esillä fyysisiä kirjoja ja printtilehtiä, lapsi tottuu lukemaan niitä. Tottumus ja kyky pitkäjänteiseen lukemiseen auttaa lasta kehittämään keskittymiskykyä, kriittistä lukemista ja omaa ajattelua.

Printin lukemisen suhteen Rahja on toiveikas.

– Kohtaan paljon perheitä, joissa lehtien ja kirjojen lukeminen sekä kirjastokäynnit ovat edelleen osa arkea. Moni vanhempi vielä ymmärtää niiden arvon, hän sanoo.