Miten tekoäly kannattaa ottaa toimituksessa käyttöön? Ei ainakaan tekoälyn vuoksi, vaan tarpeeseen, sanoo Helsingin Sanomien Data & AI -tiimin datatoimitussihteeri Päivi Ala-Risku. Hän kehottaa miettimään, mitkä ovat tylsiä tai vaikeita tehtäviä joista toimituksessa voidaan luopua ja missä työtehtävissä kaivataan apua.
Millaisiin tehtäviin toimittaja voi tekoälyä hyödyntää ja millaisiin ei?
Tekoälyä kannattaa käyttää ideointiin, haastattelujen litterointiin, tietomassojen seulontaan ja taustatietojen hankintaan. Parhaassa tapauksessa sen avulla voi tehdä juttuja, joita toimituksessa ei muuten ehdittäisi tekemään. Se voi esimerkiksi tehdä analyysin aluevaalien äänestyslipuista tai poimia asioita sadoista tuomioista. Kun tekoäly tekee poiminnat ja toimittaja tarkastaa tiedot, työaikaa säästyy.
Sen sijaan juttujen lopullisissa versioissa ja faktojen tarkistuksessa se ei ole vahvimmillaan.
– Kannattaa muistaa, että tekoäly voi aina hallusinoinda, vaikka samaa promptia olisi käytetty onnistuneesti 99 kertaa aiemmin. Kaikki tekoälyn tuottama materiaali pitää tarkistaa, koska toimittaja on viime kädessä vastuussa jokaisesta sanasta.
Mitä työkaluja kannattaa käyttää?
Erilaisia tekoälysovelluksia on paljon tarjolla. ChatGPT on tekoälytyökaluista yleisin ja tutuin, ja sillä voi tehdä myös kuvia. Ala-Risku itse suosii ChatGPT:n maksullista versiota.
Google Geminillä on paras pääsy verkon tietoihin, mutta Claude taas taitaa suomen kielen parhaiten. NotebookLM taas toimii parhaiten projekteissa. Siihen voi ladata juttuprojektin materiaalit ja kysyä, etsiä ja tiivistää niistä tietoja myös podcast-muotoon kuunneltavaksi. Sen avulla voi myös taustoittaa juttuhankkeita ja löytää lähteitä. Good Tape on hyvä apuväline haastattelujen litterointiin.
Mitä jos tekoälyä on kokeiltu, mutta siitä ei olekaan apua?
Siinä tapauksessa on syytä miettiä, mitä yritit tekoälyllä tehdä. Voisiko tehtävää pilkkoa? Voisiko tekoälylle antaa tarkemmat ohjeet? Entä auttaisiko joku tietty ominaisuus, kuten esimerkiksi Deep Research? Deep Research on Chat GPT:n syvätutkimus-työkalu, jolla voi tehdä perusteellista tiedonhakua ja luoda siitä analyysin.
Miten Hesarissa hyödynnetään tekoälyä?
Helsingin Sanomissa on luotu toimittajan avuksi esimerkiksi podcastien tuotantoavustaja -botti, joka toimii jakson suunnitteluvaiheessa ajattelun apurina, auttaa taustatietojen hakemisessa, sparraa käsikirjoitusluonnosta ja kertoo, onko jakson rytmistä ja dynamiikasta tulossa hyvä. Nauhoituksen jälkeen tekoäly litteroi nauhan ja tiivistää, mikä oli oleellista ja kiinnostavinta. Se ehdottaa aineistosta somevideoklippejä ja tekee luonnokset Spotify-jakoteksteiksi. Lue lisää botista ja tekoälyn käytöstä Helsingin Sanomien jutusta.
Jos ChatGPT:hen haluaa asettaa muistutuksia tai käyttää promptia, joka tehdään aina tiettyyn aikaan päivästä, sen voi automatisoida ja siitä voi tehdä taskin. Siten käyttäjä saa säännöllisesti sähköpostiinsa esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvät uutiset, jotka tekoäly poimii verkosta.
– Työkaluun voi luoda vaikka oman terveysaihebongarin, joka etsii haluttuja aiheita tietyllä rajauksella netistä. Tai kielenhuoltoapurin, joka tarkistaa artikkelin oikeinkirjoituksen halutuilla ohjeilla, Ala-Risku sanoo.
Esimerkkejä prompteista
Promptiesimerkit on poimittu Päivi Ala-Riskun esityksestä.
Lue myös: Mitä tekoälyn avulla voi tehdä ja mistä kannattaa aloittaa? Viisi kysymystä ja vastausta AI:sta
