Hyvän Terveyden päätoimittaja Päivi Virkkusen viisi vinkkiä luotettavan terveysjutun rakentamiseen

Luotettavan terveysjournalismin tekemisessä haastavaa on se, että tietoa on paljon, se on hajallaan ja joukossa on myös disinformaatiota. Siksi on tärkeää tunnistaa tutkittu tieto ja etsiä juttuun luotettava asiantuntija.

1. Panosta hyvän ja luotettavan asiantuntijan etsimiseen.
Valitse asiantuntijaksi henkilö, joka on hankkinut korkean koulutuksen juuri siltä alalta, mistä hän puhuu. Pelkkä arvo tai titteli ei ole itsessään asiantuntijuuden tae.

Kirjan kirjoittaminenkaan ei tee automaattisesti haastateltavasta alan asiantuntijaa. Jos haastateltavan asiantuntijan koulutus tai erikoisala jää epäselväksi, hälytyskellojen pitäisi soida.

– Mediassa nähdään jatkuvasti haastatteluja, joissa asiantuntijaan viitataan sanalla dosentti, mutta ei kerrota, mitä alaa hän on opiskellut, Hyvä Terveys - ja ET Terveys -lehden päätoimittaja Päivi Virkkunen sanoo.

Kun tekee juttua, on tärkeä miettiä, että palveleeko asiantuntijan näkökulma juuri tätä kohderyhmäämme vai pitäisikö juttuun ottaa vielä toinen haastateltava.

2. Ota selvää, onko kyseessä tutkittu tieto vai muoti-ilmiö.
Terveysaiheissa on ollut vuosien varrella paljon muoti-ilmiöitä. Virkkusen mukaan usein esiin pääsevät ne näkökulmat, jotka saavat eniten ääntä ja joiden puolesta huudetaan.

– Esimerkiksi 20 vuoden aikana elämäämme pelastettiin ensin kevyttuotteilla ja sen jälkeen voilla ja karppauksella. Sitten todettiin, että ehkä suomalainen ruisleipä ja amerikkalainen vaalea leipä ovatkin vähän eri asioita, eikä karppaus ihan toimikaan. Tieto muuttuu, mutta muoti-ilmiöistä saattaa syntyä vanhentunutta tai väärää tietoa, joka jää elämään, hän sanoo.

3. Tunnista asiantuntijan ammattiin liittyvät oikeudet, rajoitukset ja mahdolliset taustajärjestöt. 
Mikään ala ei ole irrallaan vaikuttamisyrityksistä – medialle syötetään jatkuvasti juttuaiheita ja asiantuntijoita, ja tiedottamisen taustalla on tehokas koneisto.

– Kannattaa miettiä, onko tämä lupaus liian hyvää ollakseen totta ja onko juttuidean taustalla kaupallinen toimija, joka haluaa vain myydä jotakin, Virkkunen sanoo.

Myös asiantuntijan ammattiin liittyvillä oikeuksilla voi olla vaikutusta hänen näkemyksiinsä. 

– Jos haastateltava esimerkiksi puhuu lääkkeettömien hoitomuotojen puolesta ja lääkkeitä vastaan, kannattaa ottaa selvää, onko asiantuntijalla ylipäänsä ammattinsa puolesta oikeus määrätä lääkkeitä ja jakaa tietoa niiden toimivuudesta, Virkkunen sanoo.

Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, löytyykö asiantuntijan näkemyksille tiedeyhteisön tuki. Yhteisön näkemys on punnittu ja aina turvallisempi vaihtoehto. Jos joku asiantuntijan poikkeuksellisissa lausunnoissa epäilyttää, kannattaa niihin suhtautua varauksella.

– Kaikista ammattiryhmistä, myös terveydenhuollon asiantuntijoista voi löytyä heitä, joiden näkemysten taustalta löytyy jonkinlainen oma bisnes tai jotka ovat hurahtaneet vaikkapa salaliittoteorioihin.

Lue myös: Hanna Weselius: ”Aikakausmedioissa kuvat ovat sovittua leikkiä”

4. Muista kohderyhmäsi.
Terveydessä ikä ei ole vain numero, joten tunne yleisösi. Asiantuntijan näkemys voi riippua paljon siitä, että hoitaako hän nuoria aktiivisia konsultteja vai monisairaita vanhuksia.

– Kun tekee juttua, on tärkeä miettiä, että palveleeko asiantuntijan näkökulma juuri tätä kohderyhmäämme vai pitäisikö juttuun ottaa vielä toinen haastateltava.

5. Tarkista uuden tiedon luotettavuus.
Terveysjournalismista haastavaa tekee tuoreiden näkökulmien löytäminen aiheisiin, jotka eivät vuosien varrella muutu. Silti juttujen pitäisi olla kiinnostavia, eikä pelkästään terveyskirjaston faktojen ja lukujen toistamista.

– Kun halutaan kertoa uudesta tutkimustiedosta tai pohtia sitä, miltä jonkin terveysteeman tulevaisuus näyttää, kannattaa olla tarkkana. Vaikka uusissa kirjoissa on tuoreita näkökulmia ja kiinnostavaa faktaa, on hyvä pohtia, onko se luotettavaa ja tutkittua tietoa vai kirjoittajan mielipide? Millaisessa asiantuntijaroolissa kirjailija jutussa esitellään? 

Lue myös: Kymmeniä henkilöhaastatteluja vuodessa tekevä Minna Juti: “Luottamus haastattelutilanteessa ei tarkoita, että vastaukset olisivat aina totta”