Tämän olen oppinut vetävien otsikoiden tekemisestä
"Hyvä otsikko on kekseliäs, informatiivinen, houkutteleva ja jutun sisältöä kuvaava. Parhaimmillaan myös hauska, jos se aiheeseen sopii. Hyvä otsikko kertoo lukijalle, miksi juttuun kannattaa tarttua.
Talouselämässä pyrimme kuvaamaan otsikolla lukijalle mahdollisimman selvästi, mitä hän saa lukiessaan jutun. Otsikot voivat olla lyhyitä, jos kyse on selvästi uutisesta, tai pidempiä ja kuvailevampia, jos kyse vaikkapa monipolvisesta henkilöhaastattelusta. Toimittajat luonnostelevat otsikon, jota muokataan uutispäällikön kanssa tarvittaessa. Uutispäälliköillä on viimeinen vastuu siitä, että otsikko on kunnossa.
Otsikoilla on valtava merkitys, koska mediat kilpailevat ihmisten ajankäytöstä kaikkien muiden ajanviettotapojen kanssa. Talousmediana meille on valtava voitto, kun onnistumme otsikollamme houkuttelemaan ihmisen lukemaan talousaiheista.
Nyt medioissa on nähty selvästi enemmän lyhyitä otsikoita ja sitaattiotsikot ovat selvästi vähentyneet. Klikkiotsikot, hyvin pitkät otsikot ja moninkertaiset mysteeriotsikot ovat vähentyneet ja jopa poistuneet.
Otsikoiden tekeminen on käsityötä. Se mikä on joskus toiminut, ei toimi välttämättä tänään. Sen takia kokeilemme rohkeasti erilaisia otsikointitapoja."
Anni Erkko
toimituspäällikkö, Talouselämä
Tämän olen oppinut isojen aiheiden käsittelystä
"Kaikenlaisen löysäilyn ja haahuilun aika on ohitse. Lukijaa ei enää voi saatella. Hänet pitää pysäyttää ja tarrata ranteesta kiinni. Hyvässä tekstissä on tarkkaan suunniteltu näkökulma ja mietitty rakenne. Aloitus on tärkein. Sen pitää olla viiltävän hyvä. Jos se ei kiinnosta, peli on menetetty, niin se vain on.
Se, miten lukijan mielenkiinto pidetään yllä, on journalismin henkiinjäämiskysymys. Lukijaa on päivä päivältä vaikeampi saada pysähtymään, kiinnostumaan ja jaksamaan. Huomaan itsestänikin, että vaikka luen paljon, minusta on tullut kärsimätön ja hankala.
Jo antiikin ajoista ihminen on ollut kiinnostunut toisen ihmisen asioista. Kun vaikea aihe tarjoillaan samalta tasolta, toisen ihmisen kautta, siihen on helpompi samastua. Ja samastuminen on journalismin polttoainetta. Mitä hankalampi aihe, sitä enemmän toimittajan pitää tehdä töitä, jotta lukijan ei tarvitse nähdä vaivaa ymmärtääkseen.
Löydän merkityksellisiä aiheita maailmasta, seuraamalla, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen niin keskivertotyyppi, että se, mikä kiinnostaa minua, kiinnostaa monia muitakin.
Naistenlehdessä käsitellään usein aiheita, jotka saattavat herättää surua, epätoivoa tai muita negatiivisia tunteita. Lukijaa ei saa jättää vellomaan näihin tunteisiin. Kaikissa aiheissa on hyvä pitää mielessä, että aina on toivoa."
Riikka Lehtovaara
Vuoden aikakausmediatoimittaja 2023
Tämän olen oppinut ruokajutun tekemisestä
"Hyvässä ruokajutussa on kauneutta, visuaalista kuvakerrontaa ja testatut hyvät reseptit. Reseptiikka rakennetaan niin, että lukijalle voidaan tarjota kiinnostava ja kattava kulma tiettyyn aiheeseen, kuten vaikka syyskeittoihin. Juttu on toimiva, kun lukija saa siitä oivalluksen, löytää uuden makuyhdistelmän tai oppii uuden tekniikan.
Ruokatoimittajan on tärkeää pysyä ajassa kiinni ja seurata trendejä. Somesta löytää helposti yksittäisiä ruokailmiöitä, mutta isompaa kuvaa trendeistä saa perinteisestä ruokajournalismista maailmalta. Arvostettuja ruokamedioita, joita seuraan, ovat esimerkiksi New York Times Cooking, Bon Appétit ja BBC Food.
Monet ruokatrendit kulkeutuvat kotikeittiöihin ravintoloiden kautta. Suomessa eletään juuri nyt aasialaisten ruokien, fermentoinnin ja höyryttämisen buumia. Suuressa kuvassa ruokajournalismissa korostuvat kestävyyttä ja arkea nostattavat asiat sekä hyvinvointia lisäävä ruokapuhe: suolistoystävällinen ruoka sekä kestävä ja vastuullinen ruoanvalmistus.
Ruokatoimittajalta vaaditaan kirjoitustaitoa, monipuolista osaamista keittiössä sekä taitoa tehdä ja editoida somevideoita. Parhaimmillaan resepti on kuin vuosikymmeneltä toiseen kestävä huonekalu, jota voi puhdistaa ja paikata, mutta joka kestää aikaa."
Suvi Rüster
ruokatoimittaja ja -stylisti, freelancer
Juttu on julkaistu Ajankuvassa 1/2025. Lehden digiversion voi lukea täällä.
