Haku

70-vuotias Aku Ankka vaalii nyt yhdenvertaisuutta

Aku Ankka -lehti – tai kotoisesti Akkari – yhdistää pitkän ikänsä vuoksi useita sukupolvia. Jos lapsuudenkotiin on tullut Aku Ankka, moni sen tilaa myös omille lapsilleen. Osa tilaa lehden vain itselleen.  

– Puolet suomalaisen Aku Ankan lukijoista on aikuisia, päätoimittaja Aki Hyyppä vahvistaa. 

Lehden aiheiden pitää kiinnostaa eri-ikäisiä lukijoita. Hyyppä kuvaa Akun Ankan tarinoita universaaleiksi eläinsaduiksi – arkisiksi tarinoiksi, jotka tuntuvat hyvin tutuilta. Parhaimmillaan tarinasta löytyy jokin syvempi oivallus siitä, mistä tässä maailmassa on kysymys.  

Mielenkiintoisten aiheiden lisäksi Akun Ankan tarkkaan mietitty kieli auttaa moninaisten kohderyhmien tavoittamisessa. Kieli ei ole vaikeaa, mutta siinä voi olla vähän haastavia kohtia. Lapsi saattaa joutua kysymään jotain synonyymiä aikuiselta. 

Videolla Hyyppä kertoo, miten Tupun, Hupun ja Lupun erottaa toisistaan. 

Myös sanakäännöksissä pyritään tavoittamaan sekä lapset että aikuiset. Päätoimittajalle yksi hyvin mieleen jäänyt käännös on ”vallankumoustaistelija Keke Vaara”.  

– Se on lapselle hauska, ja vähän vanhemmille nimestä avautuu vielä uusi kerros. 

Vanhat ja uudet aiheet lyövät kättä 

Hyyppä suunnittelee tarinoiden aiheet ja teemat yhdessä Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Saksan Aku Ankka -lehtien päätoimittajien kanssa. Näiden maiden lehdet saavat alkunsa tanskalaisessa Egmont-yhtiössä.  

Aiheiden pohtiminen lasten kiinnostuksenkohteiden kautta auttaa Aku Ankkaa pysymään ajankohtaisena. 

– Esimerkiksi viime vuonna yhdessä tarinassa ankanpojat tekivät tiptap-videoita. 

Parhaillaan Hyyppä ideoi kollegoineen ensi kesän sarjakuvia. Naisten jalkapallon EM-kilpailujen vuoksi niissä seikkailee esimerkiksi Suomen maajoukkueen pelaajasta Linda Sällströmistä tehty piirroshahmo. Toisinaan tämän päivän puheenaiheet sopivat suoraan Aku Ankan perinteisiin teemoihin. Muun muassa luonnonsuojelutarinat ovat vanhojen sudenpentusarjakuvien ydintä. 

Naishahmot nousevat esiin 

Aku Ankan sarjakuvat ovat muuttuneet jonkin verran yhteiskunnan muutoksen mukana. Ankkalinnan naishahmoista on viime vuosina pyritty tekemään entistä itsenäisempiä toimijoita. Iinekselle on kirjoitettu omia seikkailuja, ja noin viisi vuotta sitten Milla Magialle alettiin tehdä itsenäisiä noitatarinoita.  

Vanhan tarinan alkuun saatetaan lisätä klassikkoympyrä, joka kertoo, että tarinan käänteet eivät välttämättä vastaa tämän päivän käsityksiä. 

Maaliskuun naistenpäivän aikaan julkistettiin kilpailu, jossa etsittiin uutta naishahmoa Ankkalinnaan. Näin sai alkunsa arkkitehti Albe Uivelo, joka hoitaa kaupungin jälleenrakentamisen. 

Jotkut lukijoista eivät toivoisi Aku Ankan muuttuvan mitenkään, vaan he haluaisivat sarjakuvien säilyvän 50-lukulaisina. Ajoittain lehdessä julkaistaankin vuosikymmeniä vanhoja sarjakuvia. Silloin tarinaa taustoitetaan tai sen alkuun lisätään klassikkoympyrä, joka kertoo, että tarinan käänteet eivät välttämättä vastaa tämän päivän käsityksiä. 

Nykyisin eri kulttuureista kerrottaessa vältetään stereotypioita.  

– Yhdenvertaisuus näkyy tavassa, jolla kulttuureja kuvataan. Kaikkia kohdellaan kielen tasolla yhdenvertaisesti. 

Suomeksi ajateltu Aku Ankka 

Kun sarjakuvien aiheet ja teemat on päätetty, niistä tehdään käsikirjoitus. Käsikirjoituksesta luodaan visualisoitu versio piirtäjälle. Suomessa Aku Ankan käsikirjoittajia on tällä hetkellä kaksi, Kari Korhonen ja Jaakko Seppälä, joista Korhonen lisäksi piirtää omat sarjansa. Heidän tekemänsä sarjakuvat lähtevät Egmontille, jossa ne nivotaan osaksi yhtiön tuottamia tarinapaketteja. 

“Tarinassa voi olla hahmo, joka ansaitsisi hyvän nimen. Silloin keitetään kahvit ja mietitään sitä porukalla.” 

Kun tarinapaketti saapuu englanninkielisillä teksteillä Helsinkiin, se menee ensin kääntäjälle. Kaikki lehden viisitoista kääntäjää ovat freelancereita. Joskus Hyyppä kääntää tekstejä itsekin. Jos tarina on hyvä, käännöstyö käy nopeasti, mutta toisinaan yhden ruudun miettimiseen voi mennä tunti. 

– Akun kirjahyllyssä olevien kirjojen nimeäminen suomeksi on sellainen tehtävä, että siihen saa kulumaan aikaa. Tai sitten tarinassa voi olla hahmo, joka ansaitsisi hyvän nimen. Silloin keitetään kahvit ja mietitään sitä porukalla. 

Kääntämisen jälkeen joku Suomen Aku Ankan nelihenkisestä toimituksesta käy sarjakuvan läpi kupla kuplalta. Velvoitetta pysyä alkuperäisessä käsikirjoituksessa ei ole, joten vitsit, jotka ovat jollakin tapaa hahmolle sopimattomia tai yksinkertaisesti vain huonoja, poistetaan ja joitain kohtia kirjoitetaan uusiksi. Aku Ankan kieli ei ole vain suomeksi käännettyä vaan pikemminkin suomeksi ajateltua. 

Muokkauksen jälkeen teksteille tehdään vielä vähintään kaksi tarkistuskierrosta. Säntillisen prosessin vuoksi virheitä pääsee painoon saakka vain hyvin harvoin. 

– Päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen määritteli hyvän suomen kielen lehden tärkeäksi kulmakiveksi jo 50-luvulla. 

Lukija voi huojentua Akun räyhäämisestä  

Hyyppä on työskennellyt Aku Ankan toimituksessa 22 vuotta. Vuonna 2020 hän oli opintovapaalla viimeistelläkseen suomen kielen maisteriopintonsa. Gradun aiheena olivat Aku Ankan huumorin kielelliset keinot.  

Paperilehti on yhä ylivoimaisesti suosituin tapa lukea Aku Ankkaa sekä lasten että aikuisten mielestä. Kaikki Aku Ankat on kuitenkin digitoitu, ja pelkkä digitilauskin on mahdollinen. 

Hyyppä havaitsi tutkimuksessaan, että Aku Ankassa esiintyvät kielellisen huumorin kolme tyypillisintä lajia: ylemmyysteoria, huojennusteoria sekä inkongruenssi. 

– Ylemmyysteoria tulee tutuksi Akun hahmon kautta: hän on narri, jolle lukija voi ylemmyydentuntoisesti nauraa.

Huojennusteoria puolestaan näkyy siinä, miten Aku räyhää asioista, joista monet pysyttelevät hiljaa, vaikka tekisi mieli avautua. Lukija voi siis tuntea huojennusta.  

Lisäksi tarinoissa pyritään luomaan arkisiin tilanteisiin humoristisia käänteitä, jotka sotivat tavallista ajattelua vastaan ja yllättävät lukijan. Tällainen yllättävyys kuuluu huumorin lajiin nimeltä inkongruenssi. 

Paperilehti on pitänyt suosionsa 

Pitkän linjan päätoimittaja iloitsee Aku Ankan huumorin monipuolisuudesta.  

– Työni huonoin puoli on se, etten voi rentoutua lukemalla Aku Ankkaa. 

Hyyppä on viihtynyt samassa työpaikassa yli 20 vuotta ennen kaikkea siksi, että hän haluaa pitää yllä suomalaisten hyvää lukutaitoa. Aku Ankka on Suomessa koulun lukuopetuksen jälkeen tärkein lukemaan oppimisen väline 

Paperilehti on yhä ylivoimaisesti suosituin tapa lukea Aku Ankkaa sekä lasten että aikuisten mielestä. Kaikki Aku Ankat on kuitenkin digitoitu, ja pelkkä digitilauskin on mahdollinen. Äänikirjojen kuluttamisen kasvun innoittamana digisarjakuviin on pian tulossa myös uusi kokeilu: niihin lisätään ääni. 

Teksti: Tiina Katriina Tikkanen | Kuvat ja video: Antti Raatikainen

Aki Hyyppä on työskennellyt Aku Ankassa vuodesta 1999. Sitä ennen hän opetti suomea maahanmuuttajille. Hyyppä sai vuonna 2020 valmiiksi pro gradu -tutkielmansa Aku Ankan huumorin kielellisistä keinoista. 

Tunne tekijät -sarja kertoo aikakausmedia-alan osaajista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Edellisessä osassa Latu&Polku-lehden päätoimittaja Panu Könönen kertoi, millaisia ulkoilijoita suomalaiset ovat ja antoi hyödyllisiä vinkkejä retkeilyyn.

page shape 1 page shape 3
×

Haku: