Haku

Meteli, saunavuorot ja autopaikat aiheuttavat riitoja taloyhtiöissä

Mitä tehdä, jos taloyhtiön hallitus on huonoissa väleissä? Minkälainen on Suomen paras taloyhtiö? Voiko taloyhtiön pihalle hankkia kesäkanoja? Miten tutustua uusiin naapureihin?

Muun muassa näistä aiheista voi lukea Kotitalo-lehdestä ja Kotitalolehti.fistä. Kotitalo-mediaan kuuluu paperilehden ja nettisivujen lisäksi uutiskirje sekä sosiaalisen median kanavista Facebook ja Instagram.

Lehti käsittelee taloyhtiön asukkaiden arkeen liittyviä asioita. Juttuideoita tulee lukijoilta ja lehden vakituisilta avustajilta, mutta osa artikkeleista saa alkunsa lehteä kustantavan Isännöintiliiton työntekijöiden omista ihmetyksenaiheista. Isännöintiliitossa pidetään vuoden jokaista kahdeksaa numeroa varten toimiston yhteinen ideointihetki.

Katso videolta, mikä on erikoisin Kotitalossa käsitelty juttuaihe.

Syksyllä 2021 Kotitalo-media teetti lukijatutkimuksen, jonka mukaan lehden suosituimmat jutut liittyivät taloyhtiöiden energiaratkaisuihin, lakiin ja oikeuteen.

– Juttu voi kertoa esimerkiksi siitä, mikä on remontissa lain mukaan kenenkin vastuulla, sanoo päätoimittaja Päivi Maaniitty.

Lisäksi lukijoita kiinnostavat erilaisista vastoinkäymisistä, kuten tulipaloista ja niistä selviytymisestä kertovat tarinat. Myös taloyhtiön hallituksen työskentelyä ja sähköautojen latauspisteitä käsittelevät artikkelit ovat olleet viime vuosina pidettyjä.

Digiloikka lisäsi yhtiökokoukseen osallistumista

Toisinaan Kotitalo-median toimituksen sähköpostiin saapuu viesti, jossa kuvaillaan hyvin seikkaperäisesti jossain taloyhtiössä meneillään olevaa riitatilannetta. Jos lehdessä käsitellään riita-asioita, niihin pyritään löytämään näkökulma, joka huomioi kaikki riidan osapuolet.

– Pohdimme toimituksen eli minun ja verkkotuottajan kesken, voiko asiaa käsitellä lehdessä rakentavasti.

Maaniityn mukaan asukkaiden välille voi syntyä erimielisyyttä mistä tahansa, esimerkiksi naapurin metelöinnistä, saunavuoroista tai autopaikoista.

Joskus hankaluutta aiheuttavat hallituksen jäsenten erilaiset arvomaailmat. Se voi vaikuttaa mielipiteisiin siitä, mihin suuntaan taloyhtiötä pitäisi kehittää.

”Tällä hetkellä puhutaan paljon sijoittamisesta ja säästämisestä, mutta usein mukaan ei lueta taloyhtiössä vaikuttamista, vaikka myös se on omaisuudesta huolehtimista.”

Osa asukkaista ja taloyhtiön hallituksen jäsenistä suhtautuu hyvin kunniahimoisesti taloyhtiön asioihin. Jotkut osakkaat tekevät paljon vapaaehtoistyötä sen eteen.

Samaan aikaan moni osakas ei ole kovin kiinnostunut taloyhtiön asioista. Vähäinen mielenkiinto näkyy muun muassa siinä, että ihmisiä on vaikeaa saada mukaan taloyhtiön hallitukseen tai edes yhtiökokouksiin.

– Korona-aika on tuonut positiivista muutosta kokousten osallistujamäärään. Yhtiökokousten vaihduttua etäkokouksiksi niissä on ollut enemmän osallistujia.

Kotitalo-lehti kannustaa osakkaita perehtymään taloyhtiön asioihin, sillä taloyhtiön kunnossapito vaikuttaa suoraan asunnon arvoon.

– Tällä hetkellä puhutaan paljon sijoittamisesta ja säästämisestä, mutta usein mukaan ei lueta taloyhtiössä vaikuttamista, vaikka myös se on omaisuudesta huolehtimista.

Kotitalo-lehdessä käsittellään myös erikoisempia aiheita – kuten kesäkanalan perustamista taloyhtiön pihalle. 

Selkeys on Kotitalon valtti

Lehden jutuissa näkyy vuodenaikojen vaihtelu, sillä se kuuluu myös taloyhtiöiden arkeen. Kevät on vilkasta yhtiökokousaikaa, jolloin kokouksiin liittyviä asioita käsitellään lehdessä. Kesäisin on grillausjuttuja, syksyllä kirjoitetaan opiskelija-asunnoista ja talvisin hiekoituksesta sekä lumitöistä.

Pandemian aikana lehdessä on käsitelty muun muassa yhteisten tilojen turvallista käyttöä, yksinäisyyttä ja naapurien tarjoamaa tukea.

”Haluamme antaa lehdessä tilaa kuvituksille. Emme pelkää olla visuaalisuudessa humoristisia tai raflaavia.”

Kotitalo-lehden taustalla on vajaan 30 työntekijän Isännöintiliitto, jonka lakiasiantuntija lukee lehden vedokset läpi ennen painoa. Lukijat kehuvat lehden ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja inhimillistä lähestymistapaa.

– Tavalliset ihmiset kirjoittavat tavallisille ihmisille.

Myös lehden visuaalinen ilme on saanut kehuja. Siitä on jo vuosien ajan vastannut luova toimisto nimeltään Berry Creative, jonka kanssa Maaniitty tekee tiivistä yhteistyötä.

– Haluamme antaa lehdessä tilaa kuvituksille. Emme pelkää olla visuaalisuudessa humoristisia tai raflaavia.

Kotitalolehti.fi on taloyhtiöiden asukkaiden ja hallitusten jäsenten ahkerassa käytössä. Sieltä löytyy kattavasti tietoa myös niille, jotka ovat hallituksessa ensimmäistä kertaa.

Kotitalo-media järjestää myös asumiseen liittyviä webinaareja, jotka toteutetaan kaupallisessa yhteistyössä esimerkiksi jonkun remonttifirman kanssa. Tähän mennessä pidetyt webinaarit ovat katsottavissa tallenteina Kotitalo-median verkkosivuilla.

Lehden konsepti muuttumassa 

Vuonna 2022 Kotitalo-lehti laajentaa kohderyhmäänsä. Maaliskuun numerosta lähtien lehti on suunnattu hallitusten jäsenten lisäksi kaikille tiedostaville taloyhtiöiden asukkaille, osakkaille ja asumisesta kiinnostuneille ihmisille.

Kotitalo muuttuu asiakasmediasta yleisömediaksi, jossa käsitellään jatkossa entistä laajempia asumiseen liittyviä ilmiöitä. Vuonna 2022 ilmestyvien lehtien teemoja ovat esimerkiksi raha, kestävyys, teknologia, terveys ja turvallisuus.

Kuka tahansa voi tilata Kotitalo-lehden. Monessa taloyhtiössä suositaan yhteistilausta, josta on olemassa kaksi tilausmallia. Toinen niistä on digi- ja printtilehden tilaus, jossa yhdellä taloyhtiön tilauksella saa paperilehden viidelle hallituksen jäsenelle ja digitunnukset kaikille taloyhtiön asukkaille.

Toinen vaihtoehto on pelkkä digitilaus. Ensin mainittu on suositumpi tilausmalli, sillä monelle lukijalle paperilehti on yhä tärkeä. Lehteä säilytetään ja luetaan ahkerasti taloyhtiöiden kerhohuoneissa ja kirjastoissa.

– Joissain taloyhtiöissä Kotitalo arkistoidaan vuosikerroittain, ja yksittäisiä numeroita voi pyytää luettavaksi arkistosta.

Päivi Maaniitty aloitti Kotitalo-median päätoimittajana noin vuosi sitten. Sitä ennen hän työskenteli kahden vuoden ajan Kotitalo-lehden tuottajana. Aiemmin urallaan hän on työskennellyt isoissa lehtitaloissa sekä freelancer-toimittajana.

Tunne tekijät -sarja kertoo aikakausmedia-alan osaajista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Edellisessä osassa Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kertoi, miten suomalainen Akkari syntyy ja miten lehti on muuttunut vuosien varrella.

×

Haku: