Sateenkaariyhteisöön liittyvät teemat ovat viime vuosina nousseet kestoaiheeksi yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja aikakausmediat peilaavat tätä keskustelua jatkuvasti.
Lapsen Maailma -lehden päätoimittaja Ulla Siimes pitää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä aiheita erittäin tärkeinä. Niitä käsitellään lehdessä siinä missä muitakin aiheita.
– Lehteä kustantavan Lastensuojelun Keskusliiton ja myös Lapsen Maailman tehtävä on tuoda esiin haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä ja puolustaa heidän oikeuksiaan erityisesti lapsen näkökulmasta, Siimes sanoo.
Lehti pyrkii tuomaan mahdollisimman paljon esille lasten ja perheiden moninaisuutta.
Myös Trendi-lehdelle ihmiskuvan moninaisuus on tärkeää, kertoo päätoimittaja Mari Karsikas.
– Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioiminen on ihan itsestään selvää. Sateenkaari-ihmisiä on Trendin sivuilla usein, eikä asiaa aina alleviivata.
Naureskelusta kunnioittavaan kohtaamiseen
Vielä kaksikymmentä vuotta sitten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset näkyivät mediassa ja televisiossa eri tavalla kuin nyt. Karsikkaan mielestä muutos näkyy hyvin vuosituhannen taitteen suosikkisarjassa.
– Sinkkuelämää on mielestäni tosi hyvä esimerkki siitä, miten suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on muuttunut. Homomies on sarjassa naisen shoppailuystävä, jonka seksuaalisuudelle ehkä vähän hihiteltiin. Hahmo on todella kapea, karikatyyri.
Lukijat ovat tarkkoja, ja palaute annetaan yhä useammin julkisesti sosiaalisessa mediassa.
Vuosien kuluessa aikakausmediat ovat toimineet myös tienraivaajina seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta kerrottaessa. Moni lukija on saanut ensikosketuksensa näihin teemoihin lehtien sivuja selaillessaan.
2020-luvulla aikakausmedioissa tunnetaan jo termi cis-sukupuolinen – sana viittaa ihmiseen, jonka sukupuoli vastaa syntymässä määritettyä toisin kuin transsukupuolisella ihmisellä.
Vilkasta keskustelua syntyy, kun transnaista esittää teatterin lavalla mies, sukupuolivähemmistöön kuuluva hahmo on elokuvassa huumorin kohteena tai jos lehdessä käytetään vähemmistöstä väärää termiä.
Lukijat ovat tarkkoja, ja palaute annetaan yhä useammin julkisesti sosiaalisessa mediassa.
Sanat luovat maailmaa
Työkseen kirjoittavalle sanojen käyttö on arkipäivää. Sanoilla voi olla myös yllättäviä arvolatauksia, joten vähemmistöistä kirjoittaessa vaaditaan tavallista enemmän tarkkuutta. Esimerkiksi sana ei-heteroseksuaalinen asettaa heterouden ihmisyyden normiksi, eikä sukupuolta vaihdeta vaan korjataan.
Oikeat termit ovat tärkeitä siksi, että nähdyksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista.
Lisäksi sanasto muuttuu nopeasti. Monia nykykäytössä olevia identiteetteihin viittaavia sanoja ei 2000-luvun alussa ollut olemassakaan.
Oikeat termit ovat tärkeitä siksi, että ihmisellä on tarve tulla nähdyksi. Ihmisestä kertovat sanat liittyvät määrittelyyn ja identiteettiin. Näkymättömyys ja se, ettei omille kokemuksille ole sanoja, on monen vähemmistöön kuuluvan kantama taakka. Nähdyksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista.
Trendissä kielen kanssa ollaan tarkkoina.
– On pohdittava, mitkä ovat oikeat termit, ja oltava tosi hereillä. Toimituksessa on pohdittu esimerkiksi, miten puhua kuukautisista. Emme voi sanoa, että kaikki, joilla on kuukautiset, ovat naisia. Toisaalta puhetta menstruoivista ihmisistä voi olla vaikea ymmärtää, Karsikas sanoo.
Häntä ilahduttaa uusien termien vakiintuminen. Se on merkki siitä, että moninaisuudesta puhutaan, ja se muuttuu osaksi tavallista arkea. Termien vakiintuminen helpottaa myös journalistien työtä.
Somekommentteja moderoidaan valppaasti
Trendi ei saa lukijoiltaan negatiivista palautetta sateenkaari-ihmisistä kertovista jutuista. Karsikas kiittelee lukijoita fiksuiksi ihmisiksi, joita ei kiinnosta toisten ihmisten kyseenalaistaminen eikä someöyhötys.
Lapsen Maailmaan on tullut todella vähän palautetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsittelevistä artikkeleista. Lehti on erityisen tarkkana somekommenttien moderoinnin kanssa, koska haastateltavat ovat usein lapsia ja nuoria.
”Muistutamme tarvittaessa siitä, että Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen kunniaa tai mainetta ei saa halventaa.”
Sosiaalisessa mediassa kommentointi voi olla joskus vuolasta ja epäasiallista. Kohdistuessaan ihmisen ulkonäköön tai identiteettiin asiattomat kommentit voivat satuttaa ja aiheuttaa turvattomuutta.
Lapsen Maailma vastaa somekommentteihin asiallisesti.
– Muistutamme tarvittaessa siitä, että Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen kunniaa tai mainetta ei saa halventaa ja että lapsella on oikeus lain suojaan tällaiselta halventamiselta, sanoo Siimes.
Moninainen ihmiskuva on tärkeä
Kuvituksella luodaan tunnelmaa ja jaetaan tietoa, mutta sen lisäksi kuvitusvalinnat luovat kuvaa normaalista. Hyväkin juttu saattaa jättää huonon maun suuhun, jos kuvitukseksi on valittu jotain stereotyyppistä.
Trendissä asiaan on kiinnitetty huomiota.
– Meille on tärkeää, että lehdessämme näkyy monipuolisesti erilaisia ihmisiä. Haluamme tietoisesti laajentaa ihmiskuvaa, jota lehtemme esittää.
Representaatio eli tietyn asian, kuten homoseksuaalisuuden, kuvaaminen ja näkyminen mediassa on monelle vähemmistöön kuuluvalle tärkeä vahvistus oman identiteetin oikeutuksesta. Jos hyvää representaatiota ei ole, se voi aiheuttaa pettymyksen.
On esimerkiksi stereotyyppistä liittää feminiinisyys tiukasti naiseuteen ja maskuliinisuus mieheyteen. Tähän kuvien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota.
Tieto lisää ymmärrystä
Lapsen Maailmassa jutut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä kirjoitetaan neutraalisti.
– Näytämme lehdessä vähemmistöjen edustajia mahdollisimman monipuolisesti ja luonnollisesti, päätoimittaja Ulla Siimes sanoo.
Jutun yhteydessä on usein aiheesta faktalaatikko tai infograafi, joiden kautta kasvattajille tarjotaan tietoa, neuvoja ja apua.
Trendin lukijat haluavat rentoutua lehden äärellä, joten liian opettavaista sävyä täytyy välttää.
– Mutta voimme kertoa monenlaisten ihmisten elämäntilanteista, tuoda vertaistukea ja lisätä ymmärrystä. Tarinoiden kautta välittyy tietoa: jos esimerkiksi luki juttumme Dakota Robinista, sai paljon tietoa sukupuoli-identiteetin pohtimisesta ja transsukupuolisuudesta.
Vaikka aihe ei olisi ennestään tuttu, ihminen saa sanoja asialle ja ymmärryksen, että nämä ovat tavallisia ihmisen elämään kuuluvia juttuja.
Lue myös: 6 x näin kirjoitat vähemmistöistä – ohje toimittajalle
