Siirry hakuun ja työkalulinkkeihin
Siirry osion navigaatioon
Siirry päänavigaatioon

Näin ristikot tehdään – kaikki lähtee hyvistä sanoista

Digitaalisesta murroksesta huolimatta jotkut asiat eivät muutu – kynän ja paperin yhdistelmä toimii yhä ristikkolehdissä ja se näkyy myös lehtien myynneissä. Ajankohtainen sana voi sujahtaa sanapohjaan, mutta usein ristikoissa pyörivät sanojen perusmuodot kielitoimiston sanakirjasta.

Drone, hipsteri, hygge… Uusia trendikkäitä sanoja otetaan suomen kieleen jatkuvasti, mutta ristikoihin ne tulevat viiveellä. Ristikkolehtiä on kritisoitu siitä, että niissä käytetään sanoja, jotka eivät juuri muuten sovi arkikieleen.

– Sanaston tulee olla kuin kielitoimiston sanakirjasta. Sanojen pitää olla perusmuodossa ja osa niistä vain sopii toisia paremmin ristikoihin, kuvailee Kolmiokirjan ristikkolehtien päätoimittaja Eero Kettunen.

Ajankohtaisuus ei aina näy sanoina, mutta se voi näkyä ristikkojen kuvissa. Pääkuva ja siitä johdettu lause voivat olla vahvasti kiinni nykyhetkessä. Ristikonlaatija voi vaikkapa ujuttaa ristikkoon esimerkiksi ajankohtaisen tv-sarjan vaakunan, kuten Game of Thronesin sudenpään viittaamaan sanaan Stark.

– Ristikoissa käytetään myös ajankohtaisia henkilöitä, tai niitä, joiden nimi soveltuu hyvin ristikkoon. Esimerkiksi Uppa on tarpeellinen ristikkosana Taina vihjeenään.

Vanhat ristikkosanat, kuten atair tai alio, eivät sano nykypäivänä juuri mitään, mutta moni ristikon täyttäjä tietää niiden merkityksen.

Jatkuvasti uutta

Ristikkolehtiä ostetaan irtomyynnistä paljon. Ala on siitä poikkeuksellinen, että yhdellä ristikkolehtiä tuottavalla yrityksellä voi olla useita lehtiä hyllyssä samaan aikaan, ja uusia lehtiä luodaan jatkuvasti.

– Ne, jotka eivät kannata myynnillisesti, lopetetaan ja tilalle keksitään jotain uutta.

Kolmiokirjan päätoimittaja saa ristikkojen täyttäjiltä, eli lehtien ostajilta, paljon palautetta. Niiden perusteella myös tehdään päätöksiä ja keksitään uusia tuotteita. Kolmiokirjalla on noin 40 prosentin osuus ristikkolehtien markkinasta. Viime vuonna Kolmiokirjan ristikkolehtiä myytiin yli miljoona kappaletta.

Ihmiset ratkovat paljon helppoja ristikoita, ja niiden kysyntä onkin ylivoimaisesti suurinta.

Ristikkolehdet eroavat toisistaan pituudelta, vaikeusasteelta, visuaalisuudelta ja palkinnoilta. Jos ristikontäyttäjä saa kaiken ratkaistua, voi osallistua kilpailuun. Rahapalkinnot ovat ristikkolehdissä suosittuja.

Miten ristikko syntyy?

Kaikki lähtee ristikon sanapohjasta. Ensin laaditaan sanoja ja mietitään vihjeistyksiä. Pääkuva ja lause sovitetaan ristikkoon. Ristikon pitää olla symmetrinen ja myös näyttää hyvältä.

Ennen ristikot laadittiin käsipelillä, nykyään koneellinen laadinta auttaa ristikonlaatijoita. Robotit eivät silti ristikoita tee, vaan kone auttaa vaikka sanapohjan luomisessa.

En usko, että mikään kone tulee syrjäyttämään ihmistä ristikoiden luomisessa. Laatijan on oltava hyvin perillä ristikkoasioista.

Entä digitaalisuus? Ovatko ristikot siirtymässä verkkoon?

– Verkossa on ollut erilaisia ristikkopalveluja ja ehkäpä tulevaisuudessa ristikkoja täytetäänkin vaikkapa tabletilla, jolla voi imitoida kynää ja paperia.

Kettunen luottaa silti aidon kynän ja paperin voimaan. Käyttöliittymä on toiminut vuodesta toiseen.

– Ristikkolehtien tärkein kohderyhmä on yli 55-vuotiaat. Nuoria meidän on vaikeampi tavoittaa.

Verkon uumenissa piilee myös palvelu, jossa on ratkaisuja ristikoihin. Ristikkojen täyttäjät eivät silti rynni verkkoon hakemaan helppoja vastauksia – ehkä kaverilta kysytään joskus neuvoa, jos ratkaisu jää yhdestä sanasta kiinni.


Päätoimittaja Eero Kettunen kertoo, miksi ristikkolehdet eivät juuri muutu vuosien saatossa.

Viihdettä ja ajanvietettä

Ristikkolehtien laatijat, usein freelancerit, eroavat toisistaan. Osaa Kettunen luonnehtii erittäin perinnetietoiseksi sakiksi, toiset taas uskaltavat ottaa niitä uusia suomen kielen sanoja mukaan sanapohjaan.

Eero Kettunen ei luonnehdi itseään kielipoliisiksi, vaikka suomen kieltä opiskelikin.

– Ehkä opiskeluaikoina olin pilkunviilaaja, mutta nyt voin hyväksyä sen, jos vaikka tavuviiva jää pois logosta esteettisistä syistä.

Kettunen teki 10 vuotta toimittajan töitä ennen pestiään päätoimittajana. Kettuselta usein kysytään, että eivätkö ihmiset jo halua hieman vaikeampia ristikoita ratkottavaksi. Onko kaikki haastavat jo tehty?

– Ristikoita pidetään viihteenä ja ajanvietteenä. Ristikkolehtiä ostetaan yhä helppoina, vaikeina ja haastavina – kaikille on vielä tilausta.

Vastaavana ajanvietteenä pidettiin myös aikuisten värityskirjoja, joita myytiin parisen vuotta sitten todella paljon. Buumi on nyt takana eikä se horjuttanut ristikkolehtien kysyntää, joka jatkuu edelleen tasaisena.


Eero Kettunen toimii Kolmiokirjan ristikkolehtien päätoimittajana. Oululainen Kolmiokirja Oy on kustantanut ristikkolehtiä yli 40 vuoden ajan. Kolmiokirjan valikoimaan kuuluu tällä hetkellä 46 erilaista ristikko- ja tehtäväjulkaisua.

Teksti: Leena Seppinen


Haku ja sivuston työkalut
Linkit / Ota yhteyttä /

Yhteystiedot

Aikakausmedia
Käyntiosoite: Eteläranta 10,
00131 Helsinki


Postiosoite: PL 185, 00131,Helsinki
Sähköposti:
Puhelin: (09) 2287 7280

Laskutusosoite

Facebook

Twitter
Instagram

Henkilöstön yhteystiedot
Anna palautetta

Palvelut

Aikakausmedia on aikakauslehtijulkaisijoiden yhteistyöfoorumi, jonka jäseninä ovat kaikki merkittävät aikakauslehtikustantajat Suomessa.

Mediakortit.fi
Tiedot ja monipuoliset hakumahdollisuudet yli 200 aikakauslehdestä.

Koulujen lehtitilaukset
Tilaa koulullesi aikakauslehtiä alennettuun hintaan.

Jäsenluettelo
Jäsenkustantajien ja lehtien yhteystiedot.

Jäsenextranet
Jäsenten oma palvelu sisältää muun muassa tietoa tapahtumista.

Aikakausmedia ADS Oy

Aikakauslehtien liiton omistama yritys, jonka palveluja käyttävät niin pienet kuin suuretkin aikakauslehtikustantajat.

Ilmoitusvarausjärjestelmä
Ilmoitusaineistojen välitys- ja tarkitusjärjestelmä
Mediatietojen jakelujärjestelmä

Siirry Aikakausmedia ADS Oy:n sivuille