Haku

Toisen pelaamisen katselu ei ole uusi ilmiö – nyt sillä on vain jättimäiset mittasuhteet ja muutkin kuin nörtit valtaavat pelialaa

Pelimaailmaa elää aina hieman muuta maailmaa edellä. Kun muille internet tuli tutuksi, peliala oli jo Youtubessa. Kun maailma taas huomasi Youtuben, pelit olivat siirtyneet jo Twitchiin.

– Pelimyynti oli jo siirtynyt digitaaliseksi siinä vaiheessa, kun kivijalkakaupat puhuivat nettimyynnistä vasta tulevaisuuden uhkana. Pelimaailmassa elämme hieman edellä aikaamme, vaikka teemmekin edelleen painettua lehteä, kuvailee Pelit-lehden päätoimittaja Tuukka Grönholm.

Pelit-lehteä on tehty pitkään samalla idealla: se on lehti peliharrastajille. Niille, jotka toimitus tuntee varsin hyvin. Harrastajat haluavat lukea uuden pelin syntymisen taustat, arvostelut ja lisätiedot pelin maailmasta.

Pelit-lehteä luullaan helposti lastenlehdeksi. Sitä se ei ole, mutta lapsellisia me olemme.

Yhteisöllisyys on aina ollut läsnä pelimaailmassa. Pelit.fi:n keskustelufoorumilla lukijoiden kanssa keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä ja peliuutisista. Kaikki maailmalla nousevat pelihitit eivät ole hittejä Pelit-lehden lukijoille.

– Esimerkiksi Fortnite. Lapset ja aikuiset pelaavat sitä ympäri maailman, mutta meidän lehtemme lukijoille se ei ollut niin iso juttu.

Jos nykyään pelaajat ovat verkossa, niin mitä lehdestä luetaan? Peliarvostelut ainakin pitävät paikkansa printtilehdessä, vaikka niitäkin on tuutit tulvillaan YouTubessa.

– Peliarvostelua voi verrata vaikka keikka-arvosteluun. Kritiikki on voimakkaasti kiinni omassa ajassaan ja siksi uskon, että jutulla on arvoa. Aikalaiskokemusta ei voi myöhemmin toistaa.

Pelit-lehti on riippuvainen myös alansa julkkiksista. Jutut isoista nimistä kiinnostavat lukijoita samaan tapaan kuin vaikka elokuvamaailmassa. Lehti palvelee tiivistä harrastajajoukkoa, ja ihan parhaimmillaan lehden sisältö on tarinoita pelien omista fantasiamaailmoista.

Livenä kotisohvalle

Pelimaailma luo yhteisöjä ajasta ja paikasta riippumatta. On mukava katsoa, kun joku muu pelaa. Nyt pelirintamalla kova sana on Amazonin omistama Twitch-palvelu, joka perustuu pelien livestriimaukseen. Palvelu on syrjäyttämässä myös YouTuben pelaajien keskuudessa. Livestriimaus on ilmiö, jossa liikkuu jättimäisiä rahoja, vaikka toisen pelaamisen seuraaminen ei sinänsä ole uutta peligenressä.

– Lapsena katselin, miten kaveri pelasi Commodorella ja samalla odotin omaa pelivuoroani.

Se on toki muuttunut, että toisen pelaamista voi tänä päivänä seurata kymmeniä miljoonia ihmisiä samaan aikaan. Esimerkkinä voi kertoa Tyler Blewinsistä, joka tunnetaan Twitchissä nimimerkillä Ninja. 27-vuotias Blewins testasi uutuuspeli Apex Legendsiä Twitchissä ja sai palkkioksi miljoona dollaria. Noin 13 miljoonaa pelaajaa seurasi striimiä ja suurin osa heistä myöhemmin pelasi peliä.

Esportsista, eli videopelien pelaamisesta kilpailuna, on puhuttu jo pari vuosikymmentä, mutta vasta viime vuosina ilmiö on kasvanut myös Suomessa suuriin mittasuhteisiin. Suoratoiston nousu ja taustalla jylläävät markkinakoneistot toivat pelikilpailut kaikkien saataville. Kilpailuvoitot ovat suuria rahasummia ja aktiivisesti pelaavien pelimatkoja sponsoroidaan.

– Esportsin kehittyminen ilmiöksi vei vuosikymmeniä. Pelaajat kisasivat pitkään pelitapahtumissa vain keskenään kunniasta, mutta nyt kilpapelien ympärille luodaan suuret urheilustudiot ja pelataan huippulaitteilla ammattilaisjoukkueissa areenoilla. Esports on myös mainostajan keino tavoittaa nuoria miehiä, jotka yleensä liikkuvat internetissä adblockerit päällä.

Nuoret pelaajat saavat kilpailuissa mainetta ja mammonaa, eikä ilmiölle näy laskua hetkeen.

Miksi pelaaminen kannattaisi aloittaa viimeistään viisikymppisenä? Katso videolta Tuukka Grönholmin ajatukset pelaamisen yhteisöllisistä ja kognitiivisista ulottuvuuksista.

Paheksuminen johtuu tiedonpuutteesta

Tuukka Grönholm on kirjoittanut pelijuttuja vuodesta -96 lähtien. Ura lähti liikkeelle yksinkertaisesta havainnosta. Peliartikkeleita pitkään lukenut Grönholm ymmärsi, että hän pystyisi itsekin kirjoittamaan pelien arvosteluita ja ehkä jopa astetta paremmin. Tällä tiellä Grönholm on edelleen.

– Harva voi enää nykypäivänä kertoa olevansa pelitoimittaja.

Grönholm on tehnyt myös yleistoimittajan töitä, mutta kiinnostus pelialaan on aina vienyt voiton. Lapsena hän pelasi paljon legendaarisen Atari 2600 -konsolin kanssa.

– Äitini sanoi minulle, että tuosta ei kukaan koskaan sinulle maksa. Hän oli väärässä.

Jos lapsi pelaa Fortnitea, niin vanhemman tehtävänä on sama kuin aina: ole läsnä ja kiinnostunut toiselle tärkeistä asioista.

Pelaaminen on usein ilmiö, jota paheksutaan. Oletetaan, että jos lapsi pelaa paljon, hän ei voi olla kiinnostunut mistään muusta. Grönholmin mielestä pelaaminen on harrastus muiden joukossa.

– Jos lapsi pelaa Fortnitea, niin vanhemman tehtävänä on sama kuin aina: ole läsnä ja kiinnostunut toiselle tärkeistä asioista. Voi kysyä, miten matsi meni, pelata pari peliä ja antaa lapsen neuvoa. Pelit voivat toki hallita elämää liikaa, jos pelejä käytetään pakopaikkana arjesta, mutta silloin kyse on usein seurauksesta eikä syystä. Ongelmat ovat alun perin jossain muualla.

Pelaaminen sopii myös aikuisille.

– Vanhuksille pelaamisesta olisi lähinnä hyötyä. Tutkimusten mukaan television tuijotus passivoi, mutta esimerkiksi Counter-Striken on todettu ylläpitävän havainnointikykyä, jota tarvitaan muun muassa auton ratissa.

Teksti: Leena Seppinen

Vuonna 1992 ensi kertaa julkaistu Pelit-lehti on yksi maailman vanhimpia pelilehtiä. Tuukka Grönholm on toiminut lehden päätoimittajana vuodesta 2016.

Tunne tekijät -sarjassa esitellään aikakausmedia-alan osaajia.

page shape 1 page shape 3

Lue myös

×

Haku: