Siirry hakuun ja työkalulinkkeihin
Siirry osion navigaatioon
Siirry päänavigaatioon

Suomen läpi saatetaan salakuljettaa arvokasta eläinlastia – luontotoimittaja otti selvää ankeriaan elinkierrosta ja toi esille miljardibisneksen

Suomen Luonto -lehden toimittaja Riikka Kaartinen seurasi ankeriaiden erikoista elinkiertoa. Juttua kirjoittaessa esiin nousi myös kiinnostavia seikkoja eläinten salakuljetuksesta.

Mitä kaikkea luontotoimittaja saa työssään tehdä? Istuuko hän yli yön metsässä kuunnellen pöllöjä, kahlaako joessa sammakoiden seassa tai saako ihailla söpöjä karvaturreja? Ehkä joskus, mutta pääasiassa Suomen Luonto -lehdessä tehdään kansantajuisia artikkeleita luonnon ilmiöistä, lajeista ja tieteestä. Aika usein työ pakottaa toimittajan maastoon, sillä artikkeleissa ollaan eläin- ja kasvilajien kanssa tekemisissä.

Lajien kuudes sukupuuttoaalto on yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos.

Ennen toimittajauraa Suomen Luonto -lehden toimittaja Riikka Kaartinen oli tutkija. Hän tietää, että tutkimuspapereihin jää paljon mielenkiintoisia asioita ja havaintoja, joista voisi kirjoittaa lehtijuttuja. Toimittajana Kaartinen haluaa oppia uutta ja kirjoittaa vaikeistakin aiheista siten, että kaikki ymmärtävät asian.

– Tieteellinen jargon pitää unohtaa.

Tutkimusraporteissa on melko harvoin suuria läpimurtoja. Ja jos niitä on, niihin pitää suhtautua varauksellisesti.

– Hyvänä esimerkkinä oli The Guardian -lehden uutinen hyönteisten sukupuutosta sadassa vuodessa. Uutiset tehtiin hätäisesti perehtymättä tarkemmin itse tutkimukseen. Asia ei ollut niin yksinkertainen, sillä tutkimusaineisto keskittyi väheneviin populaatioihin ja erityisesti siihen, miksi ne vähenevät.

Harva luonto- tai tiedetoimittaja olisi vielä vuosi sitten uskonut, että ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan näinkin paljon. Yleisö kaipaa tiede- ja luontoartikkeleita. Mikä aihe Kaartisen mielestä ansaitsee lisää palstatilaa?

– Lajien kuudes sukupuuttoaalto on yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos, mutta sen vaikutukset eivät vielä tunnu ihmisten nahoissa.

Uhanalainen ankerias

Riikka Kaartinen sai tehtäväksi kirjoittaa artikkelin ankeriaista Suomen Luonto -lehteen. Idea oli ollut työn alla jo vuotta aiemmin, kun Kaartinen odotti Suomeen istutettavia ankeriaita lentokentällä. Tuolloin kone oli myöhässä eikä juttua lopulta ehditty tehdä. Uusi tilaisuus aiheesta kirjoittamiselle tuli vuoden 2018 kesällä.

Jopa yli 90 prosenttia ankeriaista sekä Suomessa että koko Euroopassa on hävinnyt.

Ehkä ankeriaat eivät ole se hellyttävin laji, mutta niiden elinkierto ja lajin kohtaamat ongelmat ovat kiehtovia. Tutkijataustansa vuoksi Kaartisella on vahvaa osaamista biologiasta. Se antoi jutulle hyvät lähtökohdat.

– Ankerias on hyvin ajankohtainen laji, sillä nyt puhutaan paljon voimalaitoksista ja padotuista joista. Ne estävät kalojen vaelluksen. Lajikin on uhanalainen, jopa yli 90 prosenttia ankeriaista sekä Suomessa että koko Euroopassa on hävinnyt.

Kuukausien aikana eri paloista koottu juttu kehittyi laajaksi kokonaisuudeksi ja paljasti suomalaiselle yleisölle vähän tunnettuja seikkoja.

– Harva tietää, että ankeriaiden salakauppa on jättimäinen bisnes tai että laji kutee vain tietyllä syvänmeren alueella.

Artikkelia varten Riikka Kaartinen haastatteli asiantuntijoita, penkoi vanhoja tiedeartikkeleita, luki eurooppalaisia tutkimuksia ja tutustui myös ankeriaiden salakauppaan. Kaartinen kävi paikan päällä joilla ja järvillä seuraamassa ankeriaiden merkitsemistä, vapauttamista ja istuttamista.

– Laji tarvitsee nykyään ihmisen apua päästäkseen Suomenlahdelle joista.

Ankeriaiden erityinen elinkierto asetti puitteet Suomen Luonto -lehden Vastavirtaan-jutulle. Ankerias kutee vain Länsi-Atlantin Sargassomerellä. Mätimunasta kasvanut toukka vaeltaa Golf-virran mukana kohti Eurooppaa ja kasvaa lasiankeriaaksi ja pyrkii makeisiin vesiin kasvamaan. Laji tekee muodonmuutoksen, sen ulkomuoto kasvaa ja väritys muuttuu. Sitten se kasvaa järvissä jopa 30 vuotta kunnes lähtee vaellusankeriaana kutemaan taas kohti Sargassomerta. Esteenä uhanalaisella lajilla ovat salakauppa ja ylikalastus, mutta varsinkin Suomessa padotut joet.

Riikka Kaartinen kertoo videolla, miksi ankeriaiden salakauppa houkuttelee salakuljettajia.

Salakauppa vie suuren osan ankeriaista

Ankeriaiden salakauppaa voi verrata Afrikan norsunluukauppaan. 2016–2017 lasiankeriaita pyydettiin Euroopassa laillisesti 64 tonnia. Tästä määrästä 20 prosenttia istutettiin Eurooppaan ja 30 prosenttia myytiin kasvatettavaksi EU:n alueella. Puolet määrästä katosi salakaupan seurauksena.

Harva tietää, että ankeriaiden salakauppa on jättimäinen bisnes. Se on rikollisille houkuttelevaa, koska luonnonsuojelurikoksista saa paljon pienemmät tuomiot kuin muusta salakuljettamisesta.

EU:n vesillä pyydettyjä ankeriaita ei saa viedä unionin ulkopuolelle, mutta salakauppa vie niitä usein Aasiaan.

– Ankeriaiden poikaset salakuljetetaan ruumaan menevien tavaroiden mukana lentokoneisiin. Tullit etsivät laukuista lähinnä laittomia esineitä, kuten aseita, räjähteitä ja huumeita. Muovipusseihin sullotut ankeriaat eivät näy skannereissa.

Riikka Kaartinen haastatteli Euroopan ankeriastyöryhmän saksalaistutkija Florian Steinia. Selvisi, että Suomikin voi olla salakuljetuksen kauttakulkumaa Euroopan ja Aasian välillä. Lentoja on lisätty Aasiaan ja Suomen välillä, siksi olosuhteet salakuljetukselle ovat suotuisat. Tulli saa karsittua vain viisi prosenttia laittomasta tavaraliikenteestä matkatavaroiden seassa.

Lasiankeriaita kasvatetaan Kiinassa ja myydään Japaniin, jonka oma ankeriaskanta on ylikalastuksen takia romahtanut. Japaninankeriaan poikasten kilohinta on noin 27 000 euroa.

– Vaikka Europol pääsee salakuljettajien jäljille, salakuljettajat keksivät aina uusia reittejä. Luonnonsuojelurikoksista saadut tuomiot ovat vähäisiä ja huumekauppaan verrattuna asia vähäpätöinen.


Riikka Kaartinen on Suomen Luonto -lehden toimittaja. Hän väitteli yhteisöekologiasta ja elinympäristöjen pirstoutumisesta Helsingin yliopistossa 2011. Kaartinen on työskennellyt tutkijana Ruotsin maatalousyliopistossa ja Edinburghin yliopistossa vuoteen 2016 saakka.

Teksti: Leena Seppinen


Haku ja sivuston työkalut
Linkit / Ota yhteyttä /

Yhteystiedot

Aikakausmedia
Käyntiosoite: Eteläranta 10,
00131 Helsinki


Postiosoite: PL 185, 00131,Helsinki
Sähköposti:
Puhelin: (09) 2287 7280

Laskutusosoite

Facebook

Twitter
Instagram

Henkilöstön yhteystiedot
Anna palautetta

Palvelut

Aikakausmedia on aikakauslehtijulkaisijoiden yhteistyöfoorumi, jonka jäseninä ovat kaikki merkittävät aikakauslehtikustantajat Suomessa.

Mediakortit.fi
Tiedot ja monipuoliset hakumahdollisuudet yli 200 aikakauslehdestä.

Koulujen lehtitilaukset
Tilaa koulullesi aikakauslehtiä alennettuun hintaan.

Jäsenluettelo
Jäsenkustantajien ja lehtien yhteystiedot.

Jäsenextranet
Jäsenten oma palvelu sisältää muun muassa tietoa tapahtumista.

Aikakausmedia ADS Oy

Aikakauslehtien liiton omistama yritys, jonka palveluja käyttävät niin pienet kuin suuretkin aikakauslehtikustantajat.

Ilmoitusvarausjärjestelmä
Ilmoitusaineistojen välitys- ja tarkitusjärjestelmä
Mediatietojen jakelujärjestelmä

Siirry Aikakausmedia ADS Oy:n sivuille