Tekniikka&Talous -lehdessä hyödynnetään tekoälyä monella tavalla. Sitä käytetään apuna aineistojen ja lähteiden tiivistämisessä, käännöksissä ja lyhennelmissä. Lehdessä on myös tekoälyn kirjoittama vakiokolumni.
– Kolumni on keveä raapaisu aiheeseen ja se on vähän pöhkö. Ihmisen tekemää siinä on vain prompti, sanoo lehden päätoimittaja Harri Junttila.
Promptilla tarkoitetaan ohjetta, kysymystä tai kehoitetta, joka annetaan tekoälylle, kun siltä halutaan vastaus tai jokin tietty toiminto.
Junttila on ollut etulinjassa ottamassa tekoälyä osaksi toimitustyötä luotsaamissaan Tekniikka&Taloudessa, Tivissä ja Mikrobitissä. Vaikka Mikrobitti on edelleen printtipainotteinen, sen tekemisessä käytetään tekoälyä siinä missä verkkomedioissakin.
– Tekoäly on kanavariippumatonta toimintaa ja on virhe ajatella, että sitä voi käyttää vain verkkomedioissa, hän sanoo.
Alma Talentissa on tehty tekoälystrategia elokuussa. Lehdissä on linjattu, että tekoälyä käytetään vastuullisesti ja Journalistin ohjeiden mukaan. Se tarkoittaa sitä, että jos jutussa on käytetty jollakin tavalla tekoälyä, se kerrotaan avoimesti jutun yhteydessä. Tekoälyn avulla haalittuun tietoon tulee myös suhtautua kriittisesti.
Tekoälyn vaikutus näkyy medioissa jo nyt
Junttila uskoo, että jos lehti ei pysty omaksumaan tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja uusia työkaluja, se ei pärjää. Uusien työkalujen avulla jutut voidaan tehdä entistä paremmin ja tehokkaammin, mutta työntekijöiden vähennystarvetta se ei tarkoita.
– AI voi tehdä viisi täysin erilaista otsikkoehdotusta minuutissa. Siihen ei yksikään toimittaja pysty, mutta kun toimittajalla on ne viisi ehdotusta valmiina, on helpompi lähteä miettimään varsinaista otsikkoa.
Toimittajan työ on muuttunut vuosien varrella paljon. Ensin kirjoittavista toimittajista tuli kuvaajia ja sitten videokuvaajia. Nokkelimmista tuli myös videoita editoivia ja podcasteja tekeviä toimittajia. Seuraava suuri muutos työssä on tekoäly, jonka vaikutus näkyy medioissa jo nyt.
– Tehtäviin palkataan yhä enemmän datatieteilijöitä ja tiedonhakijoita, jotka ovat jotain muuta kuin klassisia journalisteja. Tivissäkin on juuri nyt auki toimittajan paikka, jossa tekoälyn osaaminen ja hyödyntäminen katsotaan eduksi, hän sanoo.
Toimittaja, suhtaudu tekoälyyn uteliaasti
Junttilan mukaan tekoälyn kanssa pärjää parhaiten, kun suhtautuu siihen uteliaasti ja ennakkoluulottomasti. Silloin sen hyödyntämiseen löytyvät sopivat keinot.
– Jos toimittaja pelkää, että tekoäly vie hänen työnsä, niin varmasti käy. Tällä hetkellä perinteisen kirjoittavan toimittajan tuoma lisäarvo on pieni – nyt pitää osata muutakin.
Tekoäly on medioille hyvä työkalu, ja toimitukset testailevat uusia käytäntöjä, mutta kukaan ei vielä tiedä, millä tavalla tekoäly tulee toimituksellisia prosesseja muuttamaan. Junttila muistuttaa, että tekoälyn käyttämiseen liittyy paljon myös eettisiä kysymyksiä.
– Medioilla on vastuu luotettavan ja oikean tiedon välittämisestä. Mutta millaisia kansalaistaitoja pitäisi olla totuuden jälkeisessä ajassa? Mihin lukijat voivat uskoa ja miten media voisi auttaa heitä siinä?
Tietoisku 12.12. Tekoälyn hyödyt ja haitat
Aika: tiistai 12.12. klo 8.30–10.30
Paikka: Eteläranta 10, 00130 Helsinki ja webinaari
Kenelle: Aikakausmedian jäsenille
Voit lähettää tekoälyyn liittyvän kysymyksesi ennakkoon tästä.
Ohjelma:
8.30 Runsas buffetaamiainen
9.00 Tekoälyn hyödyt ja haitat, päätoimittaja Harri Junttila, Tekniikka&Talous
10.30 Tilaisuus päättyy
Ilmoittaudu aamiaistilaisuuteen tästä 5.12.2023 klo 14.00 mennessä (osallistumismaksu on 90 € + alv.)
Ilmoittaudu webinaariin tästä 11.12.2023 klo 12.00 mennessä (osallistumismaksu on 80 € + alv.)
