Tämä kielioppivirhe on toimittajien klassikkomoka – "Näitä tehdään jatkuvasti"

Kielioppiaiheisessa tietoiskussa pureudutaan erityisesti kongruenssiin ja sen poikkeuksiin, sillä ne aiheuttavat monelle toimittajalle päänvaivaa. Kongruenssilla tarkoitetaan sitä, että yhden lauseenjäsenen taivutus mukautuu toisen lauseenjäsenen mukaan. Yleensä predikaatti subjektin, kuten toimittajat kirjoittavat, ei toimittajat kirjoittaa. 

– Kongruenssin kanssa toimittajat tekevät jatkuvasti virheitä. Ne uivat helposti kirjoitettuun kieleen, sillä puhekielessä kongruenssia ei juurikaan käytetä, sanoo tietoiskussa kieliopin saloihin opastava suomen kielen ja viestinnän opettaja Susanna Ahonen.

Kongruenssin kanssa toimittajat tekevät jatkuvasti virheitä.

Vaikka uutistekstit ja aikakauslehtien pidemmät jutut ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia, samat kielioppisäännöt pätevät kaikenlaisiin journalistisiin teksteihin. Kongruenssin lisäksi Ahonen näkee lehtijutuissa usein pilkkuvirheitä ja ymmärtämättömyyttä yhdyssanan luonteesta.

– Sillä voi olla iso merkitysero, kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että yhdyssana on käsitteellisempi ja abstraktimpi, kun taas sanaliitto on konkreettisempi. Tästä esimerkkinä silmiin pistävä tai silmiinpistävä. Molemmat sanat ovat oikein, mutta niiden merkitykset ovat täysin erilaisia.

Paras välimerkki on piste

Uutistoimittajana aiemmin toiminut Ahonen suhtautuu suomen kieleen ja kielioppiin suurella intohimolla. Hän rakastaa erityisesti välimerkkejä ja pilkutusta ja on sitä koulukuntaa, että käyttää aina pilkkua, kun voi. Selkeyden ja napakuuden vuoksi paras välimerkki on kuitenkin piste. Lehtiteksteissä kannattaa suosia lyhyitä ja helposti ymmärrettäviä virkkeitä, hyvää yleiskieltä ja tiiviitä kappaleita.

Journalisteja Laajasalon opistossa opettaessaan Ahosen tunneilla tehtiin tehtäviä, joissa muokattiin lehtitekstejä niin, että ainoa sallittu välimerkki oli piste. Sen myötä opiskelijat huomasivat, että pelkillä päälauseilla pystyy varioimaan tekstiä, eikä pilkkua välttämättä tarvita.

– Kielen rytmi ja elastisuus syntyvät hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Yksinkertainen on kaunista.

Ahonen näkee, että suomen kielen vaaliminen tässä ajassa on äärimmäisen tärkeää, sillä suomi on pieni kielialue ja englannin kielen voima on valtava. Siinä medialla on suuri rooli.

Sen myötä ymmärsin, että koska kieli on kirjoittajan tärkein työkalu, kielioppisääntöjä ei voi arvailla, vaan ne pitää tietää.

– Kielioppi on toimittajan tärkein työkalu, siksi sitä pitää ymmärtää ja käyttää oikein. Jos toimittajan kielioppi on hakusessa, se on vähän kuin olisit hammaslääkäri, muttet osaa käyttää poraa, hän naurahtaa. 

Ahosen oma suhtautumisen kielioppiin muuttui vasta, kun hän työskenteli Kansan Uutisissa toimittajana ja jäi kiinni toimituspäällikölle siitä, ettei osannutkaan kielioppisääntöjä. Siihen asti Ahonen oli kirjoittanut juttuja pelkästään luottamalla kielikorvaansa.

– Siihen liittyi niin voimakas häpeän tunne, että opettelin kieliopin kunnolla. Sen myötä ymmärsin, että koska kieli on kirjoittajan tärkein työkalu, kielioppisääntöjä ei voi arvailla, vaan ne pitää tietää. Kieliopin osaaminen lisäsi myös itsekunnioitusta ja itsevarmuutta, hän sanoo.

Vältä lehtijutussa näitä:

• Vierassanat ja sivistyssanat
• Anglismit ja svetisismit eli englannin ja ruotsin kielestä lainatut sanat ja sanonnat, kuten kanssaihminen, pitkässä juoksussa ja paikan päällä
• Viranomais- ja hallintokieli: puitteissa, taholta, merkeissä ja toimesta
• Lakiteksti ja juristijargon
• Muotisanat
• Murre- ja slangisanat
• Passiivin ja lauseenvastikkeen käyttö
• Päätteet -kin ja -kaan
• Kliseet ja kuluneet sanonnat
• Harhaanjohtavat kaksimerkitykselliset ilmaukset, kuten opiskelijoiden näkeminen (kuka näkee ja mitä?)
• Samojen sanojen toisto: kirjoittaja kirjoitti kirjeen

Suosi lehtijutussa näitä:

• Lyhyet ja arkikieliset konkreettiset sanat
• Lyhyet virkkeet ja lyhyet kappalee: vain muutama virke yhteen kappaleeseen
• Aktiivimuotoiset verbit
• Lauseenvastikkeiden purkaminen
• Konkreettiset ja havainnollistavat ilmaisut, kuten Gaza on Espoon kokoinen alue
• Tiedon määrän annosteleminen, ei tarvitse kaikkea samaan lauseeseen