Tubettajakolmikko Santtu, Niko ja Weksi asettuvat valokuvausstudion lattialle naureskellen pötkölleen. Koululaisen toimittaja Agnes Jakobson ja valokuvaaja Tommi Tuomi levittelevät hämähäkinseittiä tubettajien ylle ja ripottelevat muovisia mustia hämähäkkejä ympäriinsä. Tästä asetelmasta syntyy Koululaisen lokakuun kansikuva ja -juttu.
– Vielä lisää hämähäkkejä! Kuinka paljon niitä olikaan? Tuomi kysyy.
Suosikkitubettajat Weksi, Niko ja Santtu Koululaisen kansikuvauksissa. Valokuvaaja Tommi Tuomi ja toimittaja Agnes Jakobson asettelevat seittiä ja hämähäkkejä kuvaa varten.
Weksi, Niko ja Santtu esiintyvät lokakuussa ensi-iltansa saavasa humoristisessa elokuvassa Cancel. Se on tiettävästi ensimmäinen sisällöntuottajien tekemä elokuva.
Alakouluikäisille lapsille suunnattu journalistinen aikakauslehti Koululainen on ilmestynyt jo 80 vuotta. Maailman muuttuminen ja digi ovat nakertaneet kaikkien lehtien tilaajamääriä ja nuorten tilaajien osuutta jo pitkään, mutta Koululaisella tilaajamäärä on tippunut maltillisesti ja lehti on pystynyt sopeutumaan muutokseen.
Lehden tuottaja Liina Putkonen uskoo, että yksi lehden suosion salaisuuksista on se, että sitä tehdään lapsille ja lasten kanssa. Koululainen ei kerro lapsille, mitä maailma on, vaan lapset ja nuoret kertovat kiinnostavista asioista itse.
– Kuvissa olevat henkilöt ovat kaikki kiinni lasten maailmassa, ja jos juttuun tarvitaan aikuishaastateltavia, he ovat jutussa vain nimillään. Teemme lehteä intohimoisesti ja kaikilla niillä taidoilla, joilla tehtäisiin aikuistenkin lehteä, hän sanoo.
Putkonen on nyt mukana Koululaisen toimituksessa toista kertaa: ensimmäisen muutaman vuoden pätkänsä hän teki lehdessä noin kymmenen vuotta sitten. Nyt kokemus on vähän erilainen: lehteä tehdään pienemmällä porukalla ja lehden äänensävy on muuttunut opettavaisesta enemmän kaverilliseksi. Tekijöiden intohimo on kuitenkin ennallaan.
Liina Putkonen on Koululaisen tuottaja.
Lapsille suunnatun aikakauslehden vahvuus on sen monipuolisuus: siinä on sisältöä tieteestä puuhasivuihin ja harrastuksista suosikkitubettajien ja artistien haastatteluihin. Perinteisesti suosituinta sisältöä ovat olleet hauskat testit, kokkailureseptit, askarteluohjeet, julisteet ja kilpailut.
Monelle lapselle omalla nimellä tuleva Koululainen on ensimmäinen aikakauslehti, joka johdattaa journalismiin ja sitouttaa lukemaan lehtiä.
Putkonen muistuttaa, että viihteen ja hauskan puuhan lisäksi lapset kaipaavat myös uutisia. Koululaisessa ei kuitenkaan puhuta ahdistavalla tavalla luontokadosta tai Trumpin hullutuksista, vaan kiinnostava uutinen voi olla vaikkapa hieno mato, jonka joku löysi takapihaltaan, tai jännittävä kirja, jota joku suosittelee.
– Koululaisen tehtävä on näyttää lapselle, että lukemalla ovet aukeavat hauskaan ja jännittävään maailmaan. Monelle lapselle omalla nimellä tuleva Koululainen on ensimmäinen aikakauslehti, joka johdattaa journalismiin ja sitouttaa lukemaan lehtiä. Sillä rakennetaan pohjaa tulevaan lukuharrastukseen, hän sanoo.
Koululuokkia ja samalla lehden lukijoita esitellään lehden jokaisessa numerossa jonkun ajankohtaisen kysymyksen kautta. Lehti vaalii koulurauhaa ja kannustaa yhteisöllisyyteen, sillä moneen kilpailuun koululaiset voivat osallistua koko luokan kanssa. Esimerkiksi Reilu luokka -kisassa etsitään tänä syksynä alakoulun reilunta luokkaa nyt 20. kertaa.
Lehti näyttää maailman, jossa kännykkää ei tarvita
Siinä missä Tiktok ja some passivoittavat lapsia, Koululainen luottaa prittilehden rauhoittavaan voimaan ja kykyyn antaa jotain sellaista, jota levoton digimaailma ei tarjoa. Koululaisella on verkkosivut ja somekanavat, mutta ne ovat olemassa vain tukien paperilehden lukemista.
– Lehti näyttää lukijalleen maailmaa, jossa ei tarvitse olla kännykän kanssa tekemisissä. Se houkuttaa kokkaamaan, askartelemaan ja lähtemään metsäretkelle, tekemään asioita ruudun tuijottamisen sijaan, Putkonen sanoo.
Politiikkaa ja viestintää yliopistossa opiskeleva Agnes saa työssään Koululaisessa hyvää vastapainoa akateemiselle kirjoittamiselle. Juttujen lisäksi hän hoitaa kuvausjärjestelyjä ja tekee lehden somepäivityksiä.
Toimittaja Agnes Jakobson kirjoittaa yleensä Koululaiseen kansihaastattelun lisäksi 5–6 isompaa juttua ja säläpalstoja. Haastavaa kirjoittamisesta tekee se, että lukija voi olla joko 7- tai 14-vuotias. Kielen on oltava selkeää ja ymmärrettävää lukemisen tasosta riippumatta, mutta silti kiinnostavaa ja hauskaa.
– Jos jutussa käytetään vaikeampia sanoja tai monimutkaisia käsitteitä, ne tulee aina avata lukijalle. Kirjoittaminen lapsille on paljon vaikeampaa kuin aikuisille, mutta siihen on tullut hyvä rutiini, hän sanoo.
Jakobsonille on tärkeää tehdä lehteä, josta jokainen voi löytää itselleen esikuvan ja jonka kautta jokainen lukija kokisi, että on hyvä ja riittää juuri sellaisena kun on. Hän kohtaa kaikki haastateltavat Koululaisen aiheiden asiantuntijoina, kuuntelee ja ottaa huomioon lasten ajatukset.
– Olen muuttanut Suomeen 13-vuotiaana Virosta. Koululainen on juuri sellainen lehti, jota itsekin olisin halunnut lapsena lukea.
Lukemaan innostaminen on lehdelle tärkeä teema. Koululainen liittyi 2024 mukaan Otavan lukemista edistävään Tähtipöllö-kampanjaan, jossa koululuokat kilpailevat luettujen sivujen määristä. Lehteen on myös suunniteltu enemmän lukemista edistäviä puuhatehtäviä ja lehden palkintoja on suunnattu juuri lukemiseen innostamiseen.
Koululainen on juuri sellainen lehti, jota itsekin olisin halunnut lapsena lukea.
Lasten ja nuorten lukutaito on jo pidempään ollut laskusuunnassa, eikä keskittymiskykykään ole ennallaan. Ilmiö on huomattu myös lehden toimituksessa, ja sitä mietitään aktiivisesti lehteä tehdessä.
– Lukiessaan lapsi tarvitsee sytykkeitä ja äläyksiä, jotka herättävät mielenkiinnon. Kuvien tulee olla vauhdikkaita, juttujen kiinnostavia ja tekstissä pitää olla riittävästi väliotsikoita. Lehden tulee olla kokonaisuudessaan elämys, Putkonen sanoo.
Koululainen on 80-vuotias.
Lukijatutkimuksen mukaan Koululaisen lukijat ovat maailmasta kiinnostuneita, koulusta tykkääviä ja paljon harrastavia alakokouluikäisiä lapsia. Koululaisen pitovoima on Otavamedian parhaimpia, vaikka kohdeyleisö on kaikkein haastavin.
– Lukijan lukuinto laantuu vasta, kun hän kasvaa lehdestä ulos eli yläasteen kynnyksellä. Se on mahtavaa, tuottaja Liina Putkonen sanoo.
Printtilehti on käyttöliittymä, joka otetaan käteen, mutta se ei vie lasta toiseen ulottuvuuteen, vaan päinvastoin pitää lapsen sosiaalisena.
Hän uskoo sen johtuvan siitä, että hiljalleen vanhemmat ovat alkaneet ymmärtää, mitä kännykkä voi tehdä lapselle.
– Printtilehti on käyttöliittymä, joka otetaan käteen, mutta se ei vie lasta toiseen ulottuvuuteen vaan päinvastoin pitää lapsen sosiaalisena.
Vaikka painettujen lehtien tilanne on vaikea, Putkonen uskoo, että Koululainen ilmestyy printtinä myös jatkossa. Nyt on nähty, että aikuiset haluavat viettää vapaa-aikaansa entistä useammin offlinessa, poissa ruutujen äärestä. Painettujen kirjojen lukeminen trendaa ja älypuhelimen sijaan tehdään ristikoita ja käsitöitä.
– Jos offline-aika pystyttäisiin tekemään yhtä makeaksi jutuksi lapsille ja nuorille, se olisi voitto, hän sanoo.
