Miksi faktantarkistuksen merkitys korostuu tässä ajassa?
Mediankulutus on pirstaleisempaa ja nopeampaa kuin ennen. Uutiset haetaan yhä useammin verkosta ja somesta. Youtube, Tiktok ja Instagram korvaavat journalistisia medioita etenkin nuorilla.
Somessa pyörivät, tekoälyn tekemät uutisyhteenvedot sisältävät paljon virheitä ja vääriä lähteitä. AI-tiivistelmät ovat jo syrjäyttämässä hakukoneet monen käyttäjän ensisijaisena tiedonlähteenä. Reuters-instituutin Digital News Report 2025 -tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaista yhdysvaltalaisista jo 15 prosenttia käyttää tekoälyavustajia uutislähteenään.
Tekoälyllä on helppo koodata valeuutissivustoja, rakentaa keskustelubottiarmeijoita tai tehdä äänen tai kuvan kloonaukseen perustuvia syväväärennöksiä.
AI-tiivistelmät ovat jo syrjäyttämässä hakukoneet monen käyttäjän ensisijaisena tiedonlähteenä.
Informaation manipulointi on lisääntynyt, kun yhdysvaltalaiset digijätit purkavat somemoderointiaan ”sananvapauden” nimissä presidentti Donald Trumpin antaman määräyksen mukaisesti. Somekäyttäjien johdattelu tunteita kiihdyttäviin vastakkainasetteluihin tai poliittisen propagandan ääreen on entistä helpompaa.
Ilman laatujournalismia, joka pureutuu näihin muutoksiin, yleisö ja poliitikot eivät voi muodostaa oikeaa kuvaa siitä, mitä informaatioympäristössä tapahtuu. Faktantarkistus on laatujournalismin edellytys.
Miten toimittajan on syytä muuttaa omaa tekemistään?
Toimittajat tarvitsevat lisää verifiointitaitoja väitteiden, kuvien ja videoiden alkuperän ja aitouden arvioimiseksi. Tekoälyä voi myös hyödyntää sparrauskumppanina lähteiden kriittisessä tarkastelussa ja uusien näkökulmien miettimisessä.
Toimittajan on hyvä muistaa, että tekoälykielimallit eivät ajattele vaan haravoivat verkkoa ja tuottavat sanoja peräjälkeen todennäköisyyksien perusteella. Ne ovat kielellisesti taitavia, ja se voi hämätä kokenuttakin toimittajaa. Lisäksi tekoälyn luotettavuuteen vaikuttaa data, millä sitä on koulutettu. Esimerkiksi Elon Muskin Grok 3 -tekoälysovellukseen on syötetty valtava määrä sensuroimatonta Twitter- ja X-sisältöä, mikä vaikuttaa sen tarjoaman tiedon luotettavuuteen.
Toimittajan on hyvä muistaa, että tekoälykielimallit eivät ajattele vaan haravoivat verkkoa ja tuottavat sanoja peräjälkeen todennäköisyyksien perusteella.
Oikein käytettynä tekoälystä voi olla paljon hyötyä. Tekoälyn avulla voi tehdä haastattelulitteroinneista tiivistelmiä, ja esimerkiksi Geminin Deep Research sopii laajojen lähdeaineistojen kokoamiseen.
Tekoälyn avulla voi myös opiskella uusia taitoja. Kielimallit ovat parhaimmillaan, kun ne avaavat käyttäjälle esimerkiksi teknisiä yksityiskohtia.
Millä tavoin aikkarit voivat tuoda esiin luotettavuuttaan?
Tällaisessa ajassa epäillään helposti kaikkea. Lukijatkin muuttuvat kyynisiksi. Yksi lääke tähän on avoimuus. Medialle paras tapa rakentaa luottamusta yleisön kanssa on avata omia lähteitään.
Lukijat hakevat itsekin tietoja ja aukkoja jää aina – niitä ei tarvitse eikä kannata peitellä, vaan ne voivat tuoda juttuun uuden, kiinnostavan ulottuvuuden.
Luotettava sisältö on osa median brändiä ja identiteettiä ja rakentuu ajan kanssa. Luotetuksi koetun median logo verkossa jaetun sisällön yhteydessä muodostuu vastaanottajalle merkiksi siitä, että sisältöön voi luottaa.
Monesti aikkaritoimittaja hankkii hyvän asiantuntemuksen aihepiiristään, mutta sankaritoimittajienkaan ei kannata asettua toisten yläpuolelle. Lukijat hakevat itsekin tietoja ja aukkoja jää aina – niitä ei tarvitse eikä kannata peitellä, vaan ne voivat tuoda juttuun uuden, kiinnostavan ulottuvuuden.
Juttu on julkaistu Ajankuvassa 1/2025. Lehden digiversion voi lukea täällä.
