Jakelun levenevä siivu kustannuksista on kustantajille viime vuosilta tuttu päänvaiva, eikä tunnelma näytä nytkään rauhoittuvan. Merkit viittaavat taas uusiin korotuksiin, jotka merkinnevät osalle aikakauslehtiä jo eksistentiaalista uhkaa. Lukija on tottunut saamaan lehtensä painettuna kotiin, mutta sen järjestäminen maksaa kustantajalle vuosi vuodelta enemmän.
Osin kehitys on väistämätön. Vaikka itse aikakauslehtitilaustenkin kehitys jättää toivomisen varaa, pääsyy jaettavan kuorman kevenemiseen on yrityspostin muuttuminen digitaaliseksi. Ja siinä missä painettu aikakauslehti on upea ja haluttu tuote, samaa ei voida sanoa toimistotulostimien tuottamista laskuista tai vaikkapa taloyhtiöiden yhtiökokouspapereista.
Monissa asioissa digitaalinen muoto on analogista kätevämpi, mutta miten virittää fyysinen jakelu tehokkaammaksi niissä asioissa, joissa painotuote on edelleen valttia? Posti on tässä jotakuinkin ohittamaton kustantajan – ja viime kädessä myös aikakauslehden tilaajan ja lukijan – yhteistyökumppani.
Digitalisoituminen on vähentänyt Postin jakelupäiviä, kirjeitä ja muuta postia jaetaan jo varhaisjakelussa ja pikkupaketteja jaetaan entistä enemmän muun jakelun yhteydessä. Lähivuodet näyttävät, kuinka pitkälle nämä ideat kantavat. Katse kannattaa ehkä kohdistaa välillä myös lainsäätäjään.
EU:n seuraava postipalvelusääntelyn uudistuskierros on taas alkamassa, ja vaikka sääntely koskeekin kuluttajien lähettämiä kirjeitä ja paketteja, uudistuksilla on väistämättä vaikutuksia myös yritysten – Postin ja sen nykyisten ja mahdollisesti tulevien kilpailijoiden – edellytyksiin tarjota lehtien jakelua.
Suomen valtiolle omistajana lehtijakelu on nykyisellään puhtaasti liiketoimintaa. Kuuluuko tulevaisuudessakin näin olla, on hyvä kysymys. Syventyvän lukemisen tiedetään olevan yhteydessä kognitiivisten taitojen kehittämiseen ja ylläpitoon, ja painettu lehti näyttää pitävän pintansa syventyvän lukemisen käyttöliittymänä. Lehtien kustannustehokkaan jakeluverkon merkitys sananvapauden turvaamisessa voi siten ehkä olla vielä suurempi kuin tähän asti on ajateltu.
Postin postipalvelujen myyntijohtaja Kimmo Kauranen vastasi aikakausmediakustantajaa askarruttaviin kysymyksiiin.
Miltä näyttävät tulevat Postin hinnankorotukset?
1. Seuraavista hinnankorotuksista liikkuu pelottavia huhuja. Ovatko jakeluverkon kulut nyt romahtamassa aikakauslehtien niskaan?
Paperipostin määrä on 2000-luvulla vähentynyt sähköisen viestinnän myötä noin 75 prosenttia, ja laskeva suuntaus ei ole pysähtymässä. Laskua kiihdyttävät voimakkaasti myös valtion ja muun julkisen sektorin käynnissä olevat digitalisaatiohankkeet.
Digitalisaation lisääntyessä paperisen postin määrä vähenee koko ajan ja nostaa yksikkökustannuksia. Tästä syystä joudumme nostamaan myös lehden jakeluhintoja. Aikakauslehtien korotukset ovat samassa linjassa muiden printtituotteiden korotusten kanssa.
Myös kilpailutilanteen kiristyminen on vähentänyt Postin jakaman paperipostin määrää. Posti on edelleen ainoa valtakunnallisesti toimiva jakeluyhtiö. Jotta pystymme toimimaan koko Suomessa jatkossakin, toimintamme on oltava kannattavaa.
2. Näyttää, että digisiirtymä ei koskekaan ihan kaikkea mediaa, vaan ihmiset haluavat kuluttaa syventyvää journalismia tulevaisuudessakin printtimuodossa. Pystytäänkö jakelua kehittämään niin, että aikakauslehdet voi jatkossakin saada kotiinsa?
Haluamme palveluntarjoajana jatkaa paperisen postin elinkaarta. Pyrimme kehittämään uusia ratkaisuja pitääksemme printin elinvoimaisena ja välttääksemme kehityksen, jota on viime aikoina nähty muualla Pohjoismaissa.
Jotta voimme vastata asiakkaiden tarpeisiin, kehitämme jatkuvasti uusia tuotteita. Äskettäin kerroimme esimerkiksi uudesta suoramarkkinointiratkaisusta, Tulossuorasta. Uskomme vahvasti, että printtiä, myös aikakauslehtiä jaetaan asiakkaiden kotiin jatkossakin.
3. Vuosikymmen sitten puhuttiin, että jakelupäiviä on tarpeen vähentää, kun nopea uutisointi siirtyy verkkoon, mutta se ei saa nostaa esimerkiksi kuukausittain ilmestyvien lehtien jakelukustannuksia kohtuuttomasti. Onko tämä kehitys edennyt liian hitaasti?
Kiihtyvä digitalisoituminen ja etenkin julkisen sektorin digitalisaatiohankkeet ovat vähentäneet ja tulevat vähentämään merkittävästi paperista viestintää. Tänä vuonna olemme toteuttaneet mallia, jossa olemme joillakin alueilla vähentäneet päiväpostin jakelupäiviä, mutta jaamme yhä enemmän kirjeitä ja lehtiä jo aamuvarhaisella samalla, kun jaamme sanomalehteä lukijoille. Tämä on yksi tapa hallita jakelun yksikkökustannusten nousua.
4. Missä aamu- ja päiväjakelun yhdistämisessä mennään ja voivatko poliitikot edistää asiaa jotenkin?
Meillä on Suomen kattavin jakeluverkosto. Jotta se voisi toimia tehokkaasti ja vastuullisesti, etsimme myös uusia toimintamalleja ja kehitämme eri jakeluiden yhteistyötä. Tästä esimerkkinä edellä mainittu malli, jossa jaamme yhä enemmän kirjeitä ja lehtiä jo varhaisjakelussa. Jaamme myös yhä enemmän pikkupaketteja muun jakelun yhteydessä.
5. Mikä olisi tulevaisuudessa paras tapa saada printtilehti luotettavasti ja kohtuulliseen hintaan lukijalle?
Käymme asiakkaidemme kanssa vuoropuhelua heille sopivimmasta ratkaisuista.
