TEK-lehden Henrik Muukkonen tekee lehteä diplomi-insinööreille – "Pitää olla tarkkana ja selkä suorana"

Millaista työsi TEK-lehden toimituspäällikkönä on? 

Päätyönäni on saada aikaiseksi Tekniikan akateemiset TEKin julkaisema TEK-lehti viisi kertaa vuodessa. Käytännössä ideoin ja kirjoitan juttuja ja käsittelen muiden kirjoittamia tekstejä. Lisäksi olen mukana lehden taitossa ja hoidan yhteydet ja osoitteet painoon.

Miten ja milloin päädyit aikakauslehtialalle? 

Aloitin aikakauslehtityöt Tampereen ylioppilaskunnan julkaisemassa opiskelijalehti Aviisissa. Valokuvasin ja kirjoitin juttuja, käsittelin muiden tekstejä ja taitoin lehteä jo tuolloin. Sen jälkeen käväisin Helsingin Sanomien Verkkoliitteessä, josta hain ja pääsin toimittaja/tiedottajaksi edesmenneeseen Raha-automaattiyhdistykseen, jossa viestintätöiden ohella kuvasin ja kirjoitin juttuja RAY&peli-lehteen ja taitoin sitä toimittajana. 

TEK-lehti kertoo TEKin jäsenille maailmasta ja TEKistä. Seuraamme pääasiassa työelämän, yhteiskunnan ja tekniikan kehitystä jäsenkunnan näkökulmasta.

Sen jälkeen olen työskennellyt tietotekniikasta kirjoittaneesessa Tietoviikko-lehdessä, Talouselämässä ja Markkinointi&Mainonnassa. M&M:n uutispäällikkönä vastuullani oli koko lehden ilmestyminen, kunnes ei enää ollut. Minut siirrettiin takaisin Talouselämän toimittajaksi ja toimin hetken myös uutispäällikkönä Talouselämän ja Kauppalehden yhteistoimituksessa. TEK-lehteen päädyin, kun edeltäjät olivat jäämässä eläkkeelle, ja lehti oli vetäjää vailla. 

Mikä on TEKin rooli Suomen mediakentässä? Keitä lukijat ovat ja millaisista aiheista lehti kertoo?

TEK-lehti kertoo TEKin jäsenille maailmasta ja TEKistä. Seuraamme pääasiassa työelämän, yhteiskunnan ja tekniikan kehitystä jäsenkunnan näkökulmasta. Jäsenet ovat pääasiassa diplomi-insinöörejä sekä tietojenkäsittelyn, arkkitehtuurin tai luonnontieteiden yliopistotutkinnon suorittaneita ja näiden alojen opiskelijoita.

Jäsenistä eli tekkiläisistä 50 000 on mukana työelämässä ja 6 000 nauttii eläkettä. Opiskelijajäseniä on lisäksi noin 26 000. Vakiopalstojamme ovat esimerkiksi Lakitieto, Töissä ulkomailla ja Tie tohtoriksi, jotka kertovat jo nimillään tärkeimmän.

TEK-lehti ei yritä kilpailla muiden tekniikkalehtien kanssa, vaan kirjoittaa lähinnä ihmisistä tekniikan takana.

Mitkä aiheet lukijoita kiinnostavat juuri nyt ja miten se näkyy lehden sisällöissä?

Lukijapalautteen ja lukijatilastojen perusteella ikisuosikki on raha. Kaikki muut aiheet kalpenevat sen rinnalla. Teemme kerran vuodessa omaan työmarkkinatutkimukseemme perustuvan suuren palkkajutun ja seuraamme työllisyyden kehitystä säännöllisesti.

Miten TEKin sisällöt eroavat muista tekniikkalehdistä?

TEK tarjoaa jäsenetuna kaksi valinnaista Alma Median ammattilehteä digiversiona ja monet valitsevat Talouselämän ja Tekniikka&Talouden. Emme yritäkään kilpailla näiden emmekä muiden tekniikkalehtien kanssa vaan täydentää ja tarkentaa yleiskuvaa. Me kirjoitamme lähinnä ihmisistä tekniikan takana.

The  Washington Postin moton mukaan demokratia kuolee pimeydessä. Ajatus on ylevä, mutta tärkeä.

TEK-lehti sai Editkilpailussa 2024 kunniamaininnan Vuoden ammatti- ja järjestömedia -sarjassa. Millaisia uudistuksia lehteen on tehty ja mikä on ollut roolisi uudistamisessa? 

Lehti on aikanani uudistunut ainakin niin, että olemme saaneet mukaan uusia kirjoittajia ja kuvaajia. Käytämme nykyisin pääasiassa muita kuin kuvapankkikuvia. Lisäksi olemme pyrkineet tekemään lehdestä entistä luettavamman ihan vaan kasvattamalla fonttia ja muuttamalla välistystä ja editoimalla juttuja ajan kanssa.

Nykyisin juttujamme on mahdollista myös kuunnella verkossa ja antaa niistä suoraan palautetta toimitukselle ja koko järjestölle. Oma roolini on ollut ja on sovitella erilaisia toiveita ja tarpeita mahdollisimman kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.

Mitkä sinulle ovat tärkeimpiä ja kiinnostavimpia asioita aikkarijournalismissa?

Pyrkimys ja tavoite pysytellä journalismin tiellä. The  Washington Postin moton mukaan demokratia kuolee pimeydessä. Ajatus on ylevä, mutta tärkeä.

Mistä kiinnostuksesi lehden aiheisiin on syntynyt? Näkyykö se myös vapaalla?

Olen yleisutelias, ja ketäpä ei kiinnostaisi työelämän, yhteiskunnan ja tekniikan tila ja kehitys, myös vapaalla.

Henrik kuvattiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talossa Kruununhaassa, jossa pidettiin Tekniikan akateemiset TEKin edeltäjän Suomenkielisten Teknikkojen Seuran (STS) perustava kokous 28. tammikuuta vuonna 1896.

Mikä on tärkein asia, mitä olet aikkariurasi aikana oppinut?

Luottamus hyvä, kontrolli paras, mutta kaikkea ei voi hallita. Eli on hyvä uskoa siihen, että ihmiset pitävät lupauksensa ja kunnioittavat aikatauluja, mutta kannattaa silti varmistella ja herätellä heitä etukäteen ajatukseen siitä, että juttu pitäisi lähettää ja mieluusti ajoissa. Silti tulee yllätyksiä ja niitä voi sitten paikkailla, mutta ei ehkäistä.

Mikä on ollut vaikein asia / projekti aikakauslehtiurasi aikana? 

Vaikeinta on, kun vastuu ja valta eivät ole tasapainossa. Ei riitä, että sanotaan, että tuossa on latu, ala hiihtää, jos ei anneta myös monoja, sauvoja ja suksia.

Onko lehden tekemisessä tarkkoina ja tosikkoina pidetyille diplomi-insinööreille jotain erityistä huomioitavaa?

Tuossahan se tuli jo sanottua. Pitää olla tarkkana ja selkä suorana. Jäsenkunta on laaja ja moninainen, ja aina kun johonkin suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää.

TEK-lehdessä seurataan pääasiassa työelämän, yhteiskunnan ja tekniikan kehitystä jäsenkunnan näkökulmasta.

Mistä aineksista syntyy hyvä järjestölehti?

Jos ja kun järjestölehden toimitus saa lähestyä järjestön tekemisiä journalistisinkin perustein, niin se on hyvä alku. Lisäksi on mielestäni hyvä pitää mielessä, että järjestö ja järjestölehti ovat kumpikin jäseniä varten. Kannattaa yrittää tehdä niin hyvää lehteä, että jäsenkunnalle ei tule mieleenkään lakkauttaa sitä ja että järjestökin pysyy elinvoimaisena.

Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin?

Lukiossa tuli mieleen, että toimittajan työ olisi kiinnostavaa. Sitä ennen olin tutustunut sanomalehtimaailmaan jakamalla ilmaisjakelulehti Lappeenrantalaista. Myöhemmin jaoin myös Etelä-Saimaata, johon pääsin myös ensimmäisen kerran alan varsinaisiin töihin harjoittelijaksi. Harjoittelu liittyi opintoihini kansanopisto Haapaveden opiston tiedotustoiminnan linjalla. Sinne hain ja pääsin, kun yliopiston ovet eivät auenneet ensiyrittämällä.

Pääaineenani oli muuten erityispedagogiikka, ja siitä on ollut hyötyä tässäkin ammatissa.

Sen jälkeen hain monta kertaa Tampereen yliopiston toimittajatutkintoon ennen kuin pääsin. Hakukertojen välillä suoritin Tampereella nuorisotyöntutkinnon ja tein senkin alan töitä Kalevan perhetukikeskuksessa. Pääaineenani oli muuten erityispedagogiikka, ja siitä on ollut hyötyä tässäkin ammatissa.

Nuorisotyön tutkinnolla ja toimittajatutkinnolla oli tuohon aikakaan pääsykokeet samana päivänä ja vieläpä yhteinen kirjapaketti. Oli helppoa hakea molempiin. Nuorisotyökin kiinnosti, kun olin ollut vuosia mukana partiossa.

Päätymisestä en tiedä vielä eli en ole ihan varma, että tuleeko eteen vielä jotain vielä kiinnostavampaa. Elämä näyttää.

Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Henrik Muukkosen juttusarjaan haastoi Tekniikan Maailman tiede- ja teknologiatoimittaja Petja Partanen.