Posti ilmoitti korottavansa jälleen hintojaan huhtikuun alusta alkaen. Kymmenen prosentin yleiskorotuksen lisäksi Posti ottaa aikakauslehtijakelussa käyttöön aluehinnoittelumallin. Jatkossa lehtien postitus harvaan asutuille alueille on kalliimpaa kuin suuriin kaupunkeihin.
Aikakausmedian tekemän kyselyn mukaan hinnankorotuksilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia aikakauslehtien toimintaedellytyksiin. Kuusi kymmenestä lehdestä kuvailee vaikutuksia merkittäväksi. Joka kymmenes kertoo, että lehden lopettamista harkitaan. Vaikka kyselyn vastaajamäärä oli pieni, tuloksista saa käsityksen korotusten vaikutuksista.
Miten arvioit hinnankorotusten vaikutuksia lehden toimintaedellytyksiin?
Lähde: Aikakausmedian kysely aikakauslehtien päätoimittajille, maaliskuu 2026
Monella lehdellä korotukset tarkoittavat vuositasolla kymmenien tuhansien eurojen lovea budjettiin. Erään kyselyyn vastanneen keskisuuren yleisömedian kauhuskenaariossa se voi tarkoittaa lähes 200 000 euron lisäystä postimaksuihin.
– Pahimmassa tapauksessa joudumme tekemään huomattavia korotuksia tilaajahintoihin, joka puolestaan vaikuttavat negatiivisesti tilaajamääriin. Jos tilaajamäärät laskevat runsaasti, joudumme korottamaan hintoja lisää, koska jakelumäärä pienenee ja -kustannus nousee. Kierre on valmis, vastaaja sanoo.
Postin säännöllisesti tekemät hinnankorotukset ovat aiheuttaneet postihintojen nousun niin korkealle, että painetulle lehdelle on tehty lakkautuspäätös.
Aikakausmedian kyselyyn vastanneet aikakauslehtien tekijät ovat huolissaan siitä, mitä hinnankorotukset ja uusi hinnoittelumalli voivat pidemmällä aikavälillä aiheuttaa. Se voi tarkoittaa tekijöiden irtisanomista, tilaushintojen nousua, alueellisen eriarvoisuuden kasvamista ja pahimmillaan printtilehden lopettamista.
– Postin säännöllisesti tekemät hinnankorotukset ovat aiheuttaneet postihintojen nousun niin korkealle, että painetulle lehdelle on tehty lakkautuspäätös.
– Korotus on törkeä ja aiheuttanee sen, ettei lehtemme enää lähivuosina ole lainkaan printtinä. Näitä korotuksia on tullut nyt niin paljon lähivuosina ja kaikki ovat toinen toistaan suurempia. Harkitsemme vakavasti pelkkään digiin siirtymistä.
Eräälle pienelle lehdelle korotukset tarkoittavat printtilehtien määrän vähentämistä ja digin kasvattamista.
– Pitää vaan toivoa, että tilaajat pysyvät kyydissä ja oppivat nauttimaan sisällöistä digitaalisina. En ole ollenkaan varma, kestämmekö tämän, sopeudummeko vai joudummeko miettimään medioidemme alalasajoa.
Yksi kyselyyn vastannut kertoo, että Postin hinnoittelu on jo pitkään ollut yksi syy siihen, että tekijöitä on pitänyt irtisanoa ja lehtien ilmestymiskertoja harventaa tai sivumäärää vähentää.
– Tuntuu, että me kustantajat rahoitamme Postin kilpailukykyä pakettijakelussa. Palvelu huononee ja kallistuu jatkuvasti, jakeluhäiriöt yleistyvät ja kuluttaja syyttää siitä kustantajaa, vastaaja sanoo.
Postin korotusten maksajiksi joutuvat lukijat
Uuden aluehinnoittelumallin myötä aikakauslehtien jakelu jaotellaan A-, B-, ja C-alueisiin. Postin hintataulukon mukaan A- ja B-alueilla on samat hinnat, mutta C-alueella jakelu on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin muualla.
Kodin Pellervo -lehdelle alueellinen hinnoittelu tarkoittaa 44 prosentin hinnankorotuksia, sillä suurin osa lukijoista asuu C-alueella. Se vaikuttaa suoraan lehden kannattavuuteen. Päätoimittaja Anna Malk sanoo, että toimituksessa käännetään kaikki kivet, jotta vuodesta 1899 ilmestynyt lehti voisi taata olemassaolonsa. Pöydällä on esimerkiksi jakeluyhtiön vaihtaminen. Juustohöylääminen ei tässä kohtaa ole vaihtoehto.
– Printtilehden heikentäminen paperia, sivumäärää ja ilmestymiskertoja karsimalla olisi surullinen päätös, sillä me uskomme tuotteeseemme ja painettu lehti on monelle lukijalle tosi tärkeä.
Malkin mukaan tässä tilanteessa tilaushintojen korotukselta ei voida välttyä, vaikka se tuntuu epäreilulta, että Postin käänteiden maksajiksi joutuvat kansalaiset. Valtaosa Kodin Pellervon lukijoista on maaseudulla asuvia eläkeläisiä, jotka tilaavat lehteä kotiinsa.
Toimituksessa käännetään kaikki kivet, jotta vuodesta 1899 ilmestynyt lehti voisi taata olemassaolonsa.
Päätoimittajaa harmittaa, että hinnankorotusten myötä suomalaisilla ei ole enää asuinpaikasta riippumatta mahdollisuutta tilata kotiin mieluista lukemista.
– Näillä korotuksilla ihmisiltä viedään arjesta hyvinvoinnin kannalta olennaisia asioita kuten kokemus yhteydestä toisiin ihmisiin, mieltä virkistävää lehden tarjoamaa tekemistä ja lukemista sekä yhteyttä ikkunan ulkopuoliseen maailmaan ja toisiin ihmisiin, hän sanoo.
Eriarvoistuminen mietityttää monia muitakin Aikakausmedian kyselyyn vastanneita. Eräs vastaaja toteaa, että Postin hinnoittelu tekee printtilehdistä yhä enemmän hyvätuloisten luksustuotteita. Eriarvoistumisella voi olla suuria vaikutuksia tiedonsaantiin.
– Kun lehtien tilaushinnat nousevat jakelumaksujen mukana, tiedonvälityksen tasa-arvo vaarantuu. Ja tasavertainen tiedonsaanti on demokraattisen yhteiskunnan perusperiaate. Kun tietoa ei ole enää laajasti kaikkien ulottuvilla kohtuulliseen hintaan, tämä perusta horjuu.
Säästöjä jakeluyhtiötä vaihtamalla
Latu&Polku-lehti siirtyi jo 1,5 vuotta sitten osittain toiseen jakeluyhtiöön, kun Postin jatkuvasti nousevat jakeluhinnat kävivät ylivoimaisiksi. Vaihdoksen myötä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden jakelukustannukset ovat tippuneet lähes 20 000 euroa vuodessa.
65 prosenttia lehden jakelusta tehdään nykyään Jakeluyhtiö Suomen kautta. Vaikka yhtiön jakelualue laajenee koko ajan, haja-asutusalueille sillä ei ole vielä jakelua. Sen yhtiö ostaa Postilta.
– Meille jakeluyhtiön vaihtaminen oli mahdollista, sillä valtaosa lehden lukijoista asuu A- ja B-alueilla eli pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Toki nyt tilanne muuttuu, kun Posti nosti C-alueen hinnoittelua. Saa nähdä, sulaako saatu säästö suoraan näihin korotuksiin, päätoimittaja Panu Könönen sanoo.
Jotta painetut aikakauslehdet pysysivät hengissä, jakelun kulurakenteeseen pitää pystyä puuttumaan.
Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenyyden kautta saatava lehti. Siksi Postin jatkuvia hinnankorotuksia ei ole mahdollista siirtää suoraan jäsenistön maksettaviksi. Printtilehteä pidetään arvokkaana tuotteena, sillä se on toiseksi suurin syy liittyä järjestön jäseneksi.
Könönen toteaa, että mainosmyynnin pienentyessä, tilaajamäärien tippuessa ja ihmisten lukutottumusten muuttuessa aikakausmedia-ala ei kaipaa jakelusta yhtä uutta ongelmaa. Sen sijaan valtio voisi tukea kriisissä olevaa alaa vaikka jakelutuella.
– Jotta painetut aikakauslehdet pysysivät hengissä, jakelun kulurakenteeseen pitää pystyä puuttumaan. Pitäisi löytää edullisempia tapoja painaa ja jaella printtilehtiä, hän sanoo.
