Urheilutoimittajalta vaaditaan kykyä heittäytyä eri lajeihin
"Työskentelen tällä hetkellä unelma-ammatissani Yle Urheilussa.
Urheilutoimittajana minulta vaaditaan kykyä heittäytyä lajiin kuin lajiin, ja siksi erikoistuminen ja laji-
tuntemus on välttämätöntä.
Journalismissa urheilutoimittajia tarvitaan siinä missä esimerkiksi politiikan- ja kulttuurintoimittajiakin. Urheilutoimittaja tietää parhaiten, mitä urheilumaailmassa juuri nyt tapahtuu ja mikä on merkityksellistä tietoa eri lajeja seuraavalle yleisölle.
Aikakausmedia työpaikkana toisi monipuolisuutta toimittajan työhöni. Kirjoitustyyli voi olla rennompaa ja etenkin visuaalisuuteen panostaminen niin somessa kuin printissä kiinnostaa minua.
Olisi mukavaa kirjoittaa esimerkiksi pitkiä urheilu- tai matkailujuttuja, joissa aiheeseen pääsisi syventymään eri näkökulmista. Se on myös aikakausmedian vahvuus, nyt kun koko media-ala on uusien haasteiden edessä.
Asioista kertominen yksinkertaisella, ymmärrettävällä ja luotettavalla tavalla on ehkä tärkeämpää kuin koskaan."
Jaakko Servo, 25
toimittajaopiskelija
Journalismi auttaa ymmärtämään maailmaa
"Innostuin journalismista lukiolaisena, kun aloitin Helsingin kaupungin Nuorten Ääni -toimituksessa.
Tuotimme esimerkiksi Apu-lehden 90-vuotisjuhlanumeron. Saimme päättää pienessä porukassa koko 100-sivuisen numeron sisällöstä! Se opetti pohtimaan sitä, mikä journalismissa on tärkeää ja olennaista: millaisia lehden lukijat ovat ja mitä yhteiskunnallisia teemoja he haluavat juuri nyt ymmärtää.
Ajattelen, että journalismi auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja toisiamme. Se kertoo todellisuudesta, jota elämme joka päivä.
Aikakauslehdessä aiheita voi käsitellä laajasti ja ilmiöiden kautta. Tapa koota yksittäiset asiat yhteen sekä pohtia näiden yhteyksiä ja rooleja kiinnostaa – siksi haluaisin kokeilla myös pidempää journalismia.
Jos nyt perustaisin aikakausmedian esimerkiksi nuorille, sillä pitäisi olla vahva identiteetti ja lukijakunta. Aidosti monikanavaisella ja kohderyhmälleen merkityksellisellä medialla pitäisi olla myös tunnistettava oma tyyli sekä houkutteleva brändi sosiaalisessa mediassa."
Henni Rantamäki, 21
toimittajaopiskelija
Haluan tehdä hyvän mielen journalismia
"Journalismissa minua kiinnostaa etenkin tekninen puoli ja audiovisuaalinen toteutus, esimerkiksi videodokumenttien tekeminen ja radiotyö. Ne koen luontaisemmiksi kuin kirjoittamisen.
Vanhassa harjoittelupaikassani Kaaoszinellä yksi työtiloista oli studio, jossa haastattelimme artisteja. Eräänä päivänä Michael Monroe käveli yllättäen studioon ja tuli kättelemään myös minua, harjoittelijaa. Se oli upea kokemus, ja innosti musiikkijournalismiin entisestään.
Aikakausmediassa en haluaisi tarttua kaikista synkimpiin ja ikävimpiin aiheisiin, joita valtamediassa käsitellään jo paljon. Eihän kukaan jaksa pelkästään niitä lukea.
Tarvitaan vastapainoa ja monipuolisuutta. Esimerkiksi musiikkilehtiin kirjoittaminen on paljon rakkaudesta lajiin -tyylistä tekemistä, jossa oma asenne ja aktiivinen tietämys punnitaan.
Se on hyvän mielen journalismia, jota itse haluan tehdä."
Kasper Piippo, 23
toimittajaopiskelija
Jutun kirjoittaja Ville Leppänen on Haaga-Helian journalismiopiskelija.
