Posti ilmoitti korottavansa jälleen hintojaan huhtikuun alusta alkaen. Kymmenen prosentin yleiskorotuksen lisäksi Posti ottaa aikakauslehtijakelussa käyttöön aluehinnoittelumallin. Jatkossa lehtien postitus harvaan asutuille alueille on kalliimpaa kuin suuriin kaupunkeihin.
Aikakausmedian tekemän kyselyn mukaan hinnankorotukset vaikuttavat miltei kaikkiin aikakauslehtiin. Kysely lähetettiin Aikakausmedian jäsenlehtien päätoimittajille maaliskuussa 2026. Kyselyyn saatiin 32 vastausta.
Onko Postin hinnankorotuksilla vaikutuksia lehteesi?
Lähde: Aikakausmedian kysely aikakauslehtien päätoimittajille, maaliskuu 2026
Valtaosa lehdistä, joita voimaantulevat muutokset koskevat, kertoo hinnankorotuksella olevan kielteisiä vaikutuksia lehden toimintaedellytyksiin. Kuusi kymmenestä kuvailee kielteisiä vaikutuksia merkittäväksi. Joka kymmenes kertoo, että lehden lopettamista harkitaan. Yhden lehden kohdalla lopettamispäätös on jo tehty. Vaikka kyselyn vastaajamäärä oli pieni, tuloksista saa käsityksen korotusten vaikutuksista. Ne ovat aito uhka lehtien olemassaololle.
Miten arvioit hinnankorotusten vaikutuksia lehden toimintaedellytyksiin?
Lähde: Aikakausmedian kysely aikakauslehtien päätoimittajille, maaliskuu 2026
Monella lehdellä korotukset tarkoittavat vuositasolla kymmenien tuhansien eurojen lovea budjettiin. Erään kyselyyn vastanneen keskisuuren yleisömedian kauhuskenaariossa korotukset voivat tarkoittaa lähes 200 000 euron lisäystä postimaksuihin.
Avoimien vastausten perusteella korotukset osuvat erityisen kipeästi lehtiin, joiden kannattavuus on jo valmiiksi vaakalaudalla.
– Postin säännöllisesti tekemät hinnankorotukset ovat aiheuttaneet postihintojen nousun niin korkealle, että painetulle lehdelle on tehty lakkautuspäätös, kyselyyn vastannut päätoimittaja sanoo.
– Korotus on törkeä ja aiheuttanee sen, ettei lehtemme enää lähivuosina ole lainkaan printtinä. Näitä korotuksia on tullut nyt niin paljon lähivuosina ja kaikki ovat toinen toistaan suurempia. Harkitsemme vakavasti pelkkään digiin siirtymistä, toinen vastaaja toteaa.
Vähemmän ilmestymiskertoja, panokset digiin
Kahdeksan kymmenestä päätoimittajasta pitää digilehden kehittämistä todennäköisenä (54 %) tai melko todennäköisenä (25 %) seurauksena hinnankorotuksista. Useammassa kuin joka kolmannessa lehdessä pidetään vähintään melko todennäköisenä, että lukijoita kannustetaan seuraavan kahden vuoden aikana vaihtamaan printtilehti digiin.
Yli puolet lehdistä pyrkii kompensoimaan kohonneita jakelukustannuksia nostamalla lehden tilaushintaa. Todennäköisenä sitä pitää 43 prosenttia ja melko todennäköisenä 18 prosenttia vastaajista. Ongelmatonta hintojen nostaminen ei ole.
– Pahimmassa tapauksessa joudumme tekemään huomattavia korotuksia tilaajahintoihin, joka puolestaan vaikuttaa negatiivisesti tilaajamääriin. Jos tilaukset laskevat runsaasti, joudumme korottamaan hintoja lisää, koska jakelumäärä pienenee ja -kustannus nousee. Kierre on valmis, vastaaja sanoo.
Kustannusvajetta pyritään paikkaamaan sekä ilmestymiskertoja karsimalla että sivumäärää pienentämällä. Toimituksen henkilökunnan vähentämistä pitää vähintään melko todennäköisenä 29 prosenttia vastaajista. Pääsääntöisesti kustannussäästöjä pyritään kuitenkin hakemaan muualta. Vaikutukset vaihtelevat, mutta miltei kaikilla lehdillä niitä on.
Miten hinnankorotukset vaikuttavat lehteesi seuraavan kahden vuoden aikana?
Lähde: Aikakausmedian kysely aikakauslehtien päätoimittajille, maaliskuu 2026
Postin korotusten maksajiksi joutuvat lukijat
Uudessa aluehinnoittelumallissa Suomi jaetaan kolmeen hintavyöhykkeeseen jakelukustannusten ja väestöntiheyden mukaan. A-vyöhykkeellä ovat suurten kaupunkien tiheästi asutut alueet, B-alue kattaa pienet kaupungit sekä suurten kaupunkien reuna-alueet. C-alueelle kuuluvat pienten kuntien taajamat ja haja-asutusalueet.
Postin hintataulukon mukaan A- ja B-alueilla hinnat ovat samat, mutta C-alueella jakelu on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin muualla. Ikävimmin hinnankorotukset osuvat lehtiin, joiden lukijat asuvat taajamien ulkopuolella.
Kodin Pellervo -lehdelle alueellinen hinnoittelu tarkoittaa 44 prosentin hinnankorotuksia, sillä suurin osa lukijoista asuu C-alueella. Se vaikuttaa suoraan lehden kannattavuuteen. Päätoimittaja Anna Malk sanoo, että toimituksessa käännetään kaikki kivet, jotta vuodesta 1899 ilmestynyt lehti voisi taata olemassaolonsa. Pöydällä on esimerkiksi jakeluyhtiön vaihtaminen. Juustohöylääminen ei tässä kohtaa ole vaihtoehto.
– Printtilehden heikentäminen paperia, sivumäärää ja ilmestymiskertoja karsimalla olisi surullinen päätös, sillä me uskomme tuotteeseemme ja painettu lehti on monelle lukijalle tosi tärkeä.
Toimituksessa käännetään kaikki kivet, jotta vuodesta 1899 ilmestynyt lehti voisi taata olemassaolonsa.
Malkin mukaan tässä tilanteessa tilaushintojen korotukselta ei voida välttyä, vaikka tuntuu epäreilulta, että Postin käänteiden maksajiksi joutuvat kansalaiset. Valtaosa Kodin Pellervon lukijoista on maaseudulla asuvia eläkeläisiä, jotka tilaavat lehteä kotiinsa.
Päätoimittajaa harmittaa, että Postin hinnankorotusten myötä suomalaisilla ei ole enää asuinpaikasta riippumatta yhtäläistä mahdollisuutta tilata kotiin mieluista lukemista.
– Näillä korotuksilla ihmisiltä viedään arjesta hyvinvoinnin kannalta olennaisia asioita, kuten mieltä virkistävää lehden tarjoamaa tekemistä ja lukemista sekä yhteyttä ikkunan ulkopuoliseen maailmaan ja toisiin ihmisiin, hän sanoo.
"Tiedonvälityksen tasa-arvo vaarantuu"
Alueellinen eriarvoistuminen mietityttää muitakin kyselyyn vastanneita. Eräs vastaaja toteaa, että Postin hinnoittelu tekee printtilehdistä yhä enemmän hyvätuloisten luksustuotteita, ja eriarvoistumisella voi olla suuria vaikutuksia tiedonsaantiin.
– Kun lehtien tilaushinnat nousevat jakelumaksujen mukana, tiedonvälityksen tasa-arvo vaarantuu. Ja tasavertainen tiedonsaanti on demokraattisen yhteiskunnan perusperiaate. Kun tietoa ei ole enää laajasti kaikkien ulottuvilla kohtuulliseen hintaan, tämä perusta horjuu.
Tuntuu, että me kustantajat rahoitamme Postin kilpailukykyä pakettijakelussa. Palvelu huononee ja kallistuu jatkuvasti, jakeluhäiriöt yleistyvät ja kuluttaja syyttää siitä kustantajaa.
Monia kyselyyn vastanneita huolettaa, mitä hinnankorotukset voivat tarkoittaa pidemmällä aikavälillä.
– Pitää vaan toivoa, että tilaajat pysyvät kyydissä ja oppivat nauttimaan sisällöistä digitaalisina. En ole ollenkaan varma, kestämmekö tämän, sopeudummeko vai joudummeko miettimään medioidemme alalasajoa.
Yksi kyselyyn vastannut kertoo, että Postin hinnoittelu on jo pitkään ollut yksi syy siihen, että tekijöitä on pitänyt irtisanoa, lehtien ilmestymiskertoja harventaa ja sivumääriä vähentää.
– Tuntuu, että me kustantajat rahoitamme Postin kilpailukykyä pakettijakelussa. Palvelu huononee ja kallistuu jatkuvasti, jakeluhäiriöt yleistyvät ja kuluttaja syyttää siitä kustantajaa, vastaaja sanoo.
Mikä ratkaisuksi?
Latu&Polku-lehti siirtyi jo puolitoista vuotta sitten osittain toiseen jakeluyhtiöön, kun Postin jatkuvasti nousevat jakeluhinnat kävivät ylivoimaisiksi. Vaihdoksen myötä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden jakelukustannukset ovat vähentyneet lähes 20 000 euroa vuodessa.
Nyt 65 prosenttia lehden jakelusta tehdään Jakeluyhtiö Suomen kautta. C-jakelun lehti ostaa Postilta. Jakeluyhtiön vaihtaminen oli mahdollista, sillä valtaosa lehden lukijoista asuu A- ja B-alueilla eli pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.
– Toki nyt tilanne muuttuu, kun Posti nosti C-alueen hinnoittelua. Saa nähdä, sulaako saatu säästö suoraan näihin korotuksiin, päätoimittaja Panu Könönen sanoo.
Jotta painetut aikakauslehdet pysysivät hengissä, jakelun kulurakenteeseen pitää pystyä puuttumaan.
Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenyyden kautta saatava lehti. Siksi Postin jatkuvia hinnankorotuksia ei ole mahdollista siirtää suoraan jäsenistön maksettaviksi. Printtilehteä pidetään arvokkaana tuotteena, sillä se on tärkeä syy liittyä järjestön jäseneksi.
Könönen toteaa, että mainosmyynnin pienentyessä, tilaajamäärien kutistuessa ja ihmisten lukutottumusten muuttuessa aikakausmedia-ala ei kaipaa jakelusta yhtä uutta ongelmaa. Sen sijaan valtio voisi tukea kriisissä olevaa alaa vaikka jakelutuella.
– Jotta painetut aikakauslehdet pysysivät hengissä, jakelun kulurakenteeseen pitää pystyä puuttumaan. Pitäisi löytää edullisempia tapoja painaa ja jaella printtilehtiä, hän sanoo.
Medioiden säilyminen on arvovalinta
Jakelukustannuksiin vaikuttavat markkinakehityksen lisäksi poliittiset päätökset. Tällä hetkellä Aikakausmedia seuraa edunvalvonnassaan EU:n jakeluasetuksen valmistelua sekä eri puolueiden uudistusideoita postilakiin. Aikakausmedia haluaa, että jakelu nousee isoksi teemaksi pian alkavissa hallitusohjelmakeskusteluissa.
– Eduskunnan on entistä vakavammin mietittävä, halutaanko mediapalveluiden olevan jatkossakin tarjolla koko Suomessa ja minkälaista valtionyhtiön ohjaamista tämä edellyttää. Meidän näkemyksemme on, että suomalaisten on voitava jatkossakin lukea painettuja aikakauslehtiä riippumatta siitä, missä he asuvat, Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka sanoo.
Hoikan mukaan jakelun ongelmat korostavat entisestään myös muiden mediapoliittisten keinojen tärkeyttä, kuten arvonlisäveron alentamista ja journalismia tukevaa mainonnan sääntelyä.
– Kotimaisen luotettavan journalismin säilyminen on arvovalinta.
