Kun puhutaan ristikoista, tarkoitetaan yleensä laajemmin sana-, pulma- ja logiikkatehtäviä. Niiden tekeminen on hurjassa kasvussa paitsi Suomessa myös globaalisti. Ilmiö näkyy lukuina. Suomessa ristikkolehtien myynti on Lehtipisteen tilastojen mukaan kasvanut useamman vuoden ajan 7–10 prosenttia vuodessa, ja kasvu jatkuu.
Ristikot houkuttelevat ja sitouttavat yleisöä median pariin kanavasta riippumatta. Buumia osataan hyödyntää digissäkin. Tunnetuin esimerkki lienee Wordle, jonka New York Times osti vuoden 2022 alussa. NY Timesin orgaaninen liikenne kasvoi sen jälkeen kolmessa vuodessa yli 1 100 prosenttia, ja digitilausten määrä kasvoi yli 42 prosenttia.
Perinteinen lukijakunta uudistui ja digimarkkinoinnin tulot kasvoivat lähes neljänneksellä. Tanskalainen uutismedia taas siirsi sivustonsa pelit ja pulmat kirjautumisen taakse. Nyt yli puolet sen lukijoista tulee saitille pelilinkin kautta, ja siirtyy sen jälkeen katsomaan päivän uutisia.
Suomalaiset ovat ristikkokansaa
Ristikonratkojien iso massa koostuu edelleen yli 60-vuotiaista. Buumissa sen sijaan korostuu nuorten aikuisten osuus, mikä näkyy esimerkiksi loppuunmyytyinä Pop-Ristikoina.
Perinteiset ristikot löytävät uusia kohderyhmiä, mutta rinnalle on syntynyt valtava määrä erilaisia tehtävälehtiä, jotka kosiskelevat uusia yleisöjä. Nyt Suomessa trendaavat esimerkiksi japanilaiset Nonot-kuvaristikot.
Ristikkomme ovat maailmalla uniikkeja siinä, että niissä viljellään käsin piirrettyjä kuvavihjeitä. Näiden käsin piirrettyjen ristikoiden arvo voi tulevaisuudessa nousta, varsinkin jos kuvitus on taiteilijan käsin tekemää. Artesaanituotteille voisi löytyä oma nichensä esimerkiksi lahjoina.
Aivotutkijoiden mukaan ristikoiden tekeminen on aivohuoltoa.
Mikä ristikoissa kiehtoo? Buumi alkoi korona-aikana, kun ihmiset löysivät uudenlaisia tapoja viettää aikaa. Ilmiön jatkumisen arvioidaan olevan seurausta digitaalisesta ähkystä.
Aivotutkijoiden mukaan ristikoiden tekeminen on aivohuoltoa. Monet tekevät ristikkonsa aamulla herätessään, toiset päivän päätteeksi, päivittäisenä rutiinina kuten hampaidenpesun. Ristikko tarjoaa helpon tavan onnistua – saada annoksen dopamiinia.
Yhteisöllistäkin se voi olla: jotkut jakavat digitaalisten sanapelien tuloksiaan kavereille somessa, toiset taas ovat perustaneet aiheen ympärille omia Whatsapp-ryhmiä, joissa päivitellään tuloksia tai ratkaisuaikoja.
Mieluiten ristikoita ja sanapelejä kulutetaan paperiversiona. Siinä aikkari osoittaa olevansa upea käyttöliittymä: ristikkoa tehdessään saa rauhallisen hetken levollisessa ympäristössä.
Analogisten asioiden arvo on noussut eräänlaisena rekyylinä, vastapotkuna digille. Kun olemme taukoamatta digilaitteiden pommituksen kohteena, printtiristikon vetovoimatekijä on rauha, mahdollisuus keskittyä.
Fakkisanastosta tähän päivään
Miten ristikoiden sanasto on muuttunut?
Alalla puhutaan fakkisanastosta, jolla tarkoitetaan normaalin yleistiedon ulkopuolista sanaa. Esimerkiksi muurahaissuku Atta, Mauritanian kaupunki Atar ja auringonjumala Aton/Atum ovat kätevyytensä vuoksi lunastaneet paikkansa ristikoissa.
Mutta ristikoiden sisältö elää ajassa. Sanasto uudistuu ihmisten mukana.
– Tämän hetken trendisanoja ristikoissa ovat esimerkiksi Viron presidentti Alar Karis ja Vain elämää -sarjassa nähtävä Lauri Haav – ylipäänsä tosielämän sanoja, joissa on harvinaisia viimeisiä kirjaimia, kertoo Ajankuvan ristikonkin tehnyt Sanariksen Erkki Vuokila.
Juttuun on haastateltu Keesingin Suomen maajohtaja Saija Heikinheimoa. Keesing painaa vuodessa yhteensä 200 miljoonaa ristikkolehteä neljällätoista eri kielellä, ja omistaa Suomessa muun muassa Kolmiokirjan ja Sanariksen.
Juttu on julkaistu Ajankuvassa 1/2025. Lehden digiversion voi lukea täällä.
