Talouselämän Seija Holtari: "Tutkivan journalismin jutut ovat parhaimmillaan kuin hyviä dekkareita"

Millaista työsi Talouselämässä on? 

Talouselämässä meitä on kaksi uutispäällikköä: Aleksanteri Pikkarainen vastaa verkosta ja uutisista ja minä printissä ja verkossa ilmestyvistä pitkistä jutuista. Työviikko koostuu juttujen ideoinnista, suunnittelusta, järjestelyistä ja editoinnista. Uutispäällikön työ on ennen kaikkea palveluammatti, niin toimituksen kuin lukijoiden suuntaan.

Parikymmentä vuotta olin kirjoittava toimittaja. Harvakseltaan kirjoitan vielä juttuja, säännöllisemmin kolumneja ja kommentteja. Haikailen välillä  takaisin kirjoittamisen pariin, kun jotain säpäkkää tapahtuu hyvin tuntemissani yrityksissä tai toimialoilla.    

Mitä olet tehnyt aiemmin?  

Ensimmäinen alan työpaikka löytyi opiskeluaikoina kaupunkilehti Viikko-Savosta Kuopiosta, sitten Ylen ja STT:n Lahden-toimituksista. Vuoden verran tein kulttuuritoimittajan perhevapaan sijaisuutta Hyvinkään Sanomissa.

Opin miten oikeuslaitos, lainvalmistelu ja työmarkkinakoneisto toimivat. Ja että mustekynä ei toimi hyvin ulkona pakkasessa.   

Vakipaikan sain STT:stä Helsingistä ja siellä työskentelin uutisten parissa eri toimituksissa ja uutisdeskissä kymmenkunta vuotta. Opin miten oikeuslaitos, lainvalmistelu ja työmarkkinakoneisto toimivat. Ja että mustekynä ei toimi hyvin ulkona pakkasessa.   

Seija kannustaa kirjoittajia plaraamaan kaunokirjojen ja dekkarien aloituksia. Tehokkaita, mukaansatempaavia, lukijan pysäyttäviä aloituksia. Niillähän jutut lukijalle myydään, jos kyse ei ole uutisista.  

Millaisista elementeistä ja asioista syntyy hyvä feature-juttu Talouselämässä?

Yllättävät, samastuttavat ja hyödylliset tarinat toimivat aina. Yrityskaupalla rikastunut miljonääri, joka osti niin hienon auton, ettei kehdannut mennä sillä enää työpaikalle. Tai työttömäksi jäänyt asiantuntija, joka kehitti tekoälyapurin etsimään piilossa olevia työpaikkoja.

Talouden harmaat alueet ja väärinkäytökset tuottavat hienoja aineksia jutuille. Tutkivan journalismin jutut ovat parhaimmillaan kuin hyviä dekkareita. Kuvilla, graafeilla ja jutun muilla elementeillä on iso merkitys. Lehdessä on se hieno piirre, että lukijan kiinnostuksen voi herättää kuvateksti, nosto, aikajana, käppyrä, taulukko tai vinkkilista.

Verkossa keinot ovat suoraviivaisemmat ja jutun ohittaminen helpompaa. On saatava lukija kerralla koukkuun tarinaan tai käänteeseen. Juttuihin saa usein imua tavallisten ihmisen kokemuksilla, puhumme esimerkkihenkilöistä.   

Miten ja miksi päädyit kirjoittamaan taloudesta?

Ryhdyin taloustoimittajaksi, kun uusi erikoisala kutkutti. Pohjalla oli oivallus, että talous ja rahavirrat ovat tavalla tai toisella kaikkialla ja voisin hyödyntää aiempaa kokemusta ja verkostoja.

Viime vuodet ovat olleet hurjia talouden isojen käänteiden vuosia. On ollut pandemia ja toimialojen syöksykierteitä, Ukrainan sota ja yritysten kivulias irrottautuminen Venäjältä, valtapolitiikan uudet blokit. Tekoälyn vyöry ja ilmastonmuutoskin alkavat konkretisoitua. Kaikki vaikuttavat rajusti arjen hintoihin, ostovoimaan, sijoituksiin, työelämään.

Oli iso henkinen kynnys hypätä uutismaailmasta aikkariin aikoinaan, mutta ennakkoluulot ropisivat nopeasti.

Mikä sai sinut vaihtamaan uutistyöstä aikakauslehtien puolelle? Miten talousaiheet eroavat uutismedioissa ja aikkareissa?

Oli iso henkinen kynnys hypätä uutismaailmasta aikkariin aikoinaan, mutta ennakkoluulot ropisivat nopeasti. Taloutta voi täällä katsoa niin monesta kulmasta: työelämä, yrittäjien tarinat, asuminen, fiksut valinnat, sijoittaminen, hyväntekeväisyys, eläkkeet, koulutus, kuprut, investoinnit, ilmiöt, valtakeskittymät, politiikka tai kansantalous.

Aikakauslehdessä pystyy keskittymään päätösten ja ilmiöiden vaikutuksiin ja asettaa tapahtumia oikeisiin mittasuhteisiin. Uutismedioissa talous kutistuu usein kapeasti pörssiyhtiöiden isoihin liikkeisiin, analyytikkojen selityksiin ja ekonomistien näkemyksiin kansantaloudesta.

Moni kiinnostava asia jää uutismedioissa kertomatta, eikä uutisvirrassa taloudella ylipäätään ole vahvaa asemaa. Hyvää tutkivaa journalismia on molemmilla.

Seija sanoo, että aikakauslehdessä talousaiheissa pystyy keskittymään päätösten ja ilmiöiden vaikutuksiin ja asettaa tapahtumia oikeisiin mittasuhteisiin.

Mitkä aiheet lukijoita kiinnostavat juuri nyt?

Eläkkeet, sijoittaminen, keinot saada työpaikka. Oman elämän isot ja pienet investoinnit ja valinnat, kuten asunto, auto tai sähkösopimus. Ihmiset kaipaavat neuvoja, jotka auttavat tekemään fiksuja valintoja ja joiden avulla voi varmistaa taloudellista selustaansa.

Moni kiinnostava asia jää uutismedioissa kertomatta, eikä uutisvirrassa taloudella ylipäätään ole vahvaa asemaa.

Talouselämällä on myös paljon lukijoita, jotka hyötyvät kartalla pysymisestä ammatillisesti. Tällaisia sisältöjä ovat esimerkiksi yrityskauppaseuranta ja selvitykset vaikutusvaltaisimmista päättäjistä, nuorista lupauksista tai eri toimialojen yritysten kannattavuudesta. 

Mikä on tärkein asia, mitä olet aikkariurasi aikana oppinut?

Hyvät haastattelut ovat oma taiteenlajinsa. Kun valmistautuu hyvin, pystyy saamaan ihmisistä enemmän irti ja olemaan läsnä tilanteessa. On yllättävää, miten rennosti ihmiset avautuvat asioistaan, jos ilmapiiri on oikea ja kysymykset kohdillaan.

Aikkarissa korostuu yhteistyö kuvaajien, taittajien, yritystutkijoiden ja editorien kanssa. Juttujen ideointiin ja näkökulmien pohdintaan kannattaa panna aikaa. Uutistyössä nopein ja parhaat verkostot omaava sprintteri voittaa. 

Holtari haikailee välillä takaisin kirjoittamisen pariin, kun jotain säpäkkää tapahtuu tutuissa yrityksissä tai toimialoilla. 

Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin?

Lukiossa kävimme Espoossa työvoimatoimistossa, jossa oli yhden sivun mittaisia, paperisia esitteitä eri ammateista. Niissä oli kuvattu opiskelua eri aloille, palkkoja ja mahdollisia työnantajia. Sain jonkinlaisen oivalluksen, että tuollainenkin ammatti on olemassa kuin toimittaja.

Sattuman kauppaa siis. Onnekas valinta. Harvassa ammatissa saa tavata joka viikko kiinnostavia ihmisiä ja ovet ovat auki päätöksentekijöiden kammareihin. Fiksut työkaverit ovat olennainen osa tässä ammatissa viihtymistä. 

Miten onnistut nyt uutispäällikkönä vaalimaan perinteikkään Talouselämän laatua ja omaäänisyyttä usean lehden osittaisessa yhteistoimituksessa? 

Laatu ja omat näkökulmat syntyvät ennen kaikkea vahvasta ja rennosta ideoinnista. Meillä on loistavia kirjoittajia ja ulkoasuosaajia. Käytössä on myös salainen ase: yritystutkijat, jotka ymmärtävät journalismia.

Pelisäännöt Alma News Median eri toimitusten kesken ovat kohtuullisen selkeät ja loogiset. Tekoälytyökalut vapauttavat aikaa järkevään käyttöön ja data lisää ymmärrystä siitä, millaisiin sisältöihin kannattaa keskittyä. Hyvä taloudellinen kannattavuus mahdollistaa kokeiluja ja kehitystyötä, mihin kaikilla medioilla ei ole varaa.

Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Seija Holtarin juttusarjaan haastoi TEK-lehden toimituspäällikkö Henrik Muukkonen.

Seijan valinta seuraavaksi haastateltavaksi on Yliopisto-lehden päätoimittaja Marja Pemberton seuraavin perustein: XX

– Haluaisin kysyä Marjalta, millainen uhka on erityisesti somessa leviävä hölinä ja huuhaa tieteen ilosanomaa jakavan Yliopisto-lehden kannalta ja mitkä ovat keinot selviytyä taistelussa voittajana.