Tekijänoikeuksien tulevaisuusnäkymät kirkastuivat maaliskuussa kuin kevät, kun Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi murskaluvuin päätöslauselman tekijänoikeudesta ja generatiivisesta tekoälystä. Paperissa vaaditaan tekijänoikeussuojan merkittävää vahvistamista tulevassa EU-lainsäädännössä. Päätöslauselma on onnistunut ja tervetullut.
Mitä päätöslauselma tarkoittaa ja mitä sen avulla pyritään tekemään?
Paperi on ennen kaikkea Euroopan komissioon eli unionin aloiteoikeutta hallitsevaan toimielimeen kohdistettu vaatimus tekijänoikeuslainsäädännön uudistamiseksi. Parlamentti katsoo, ettei nykyinen laki riitä vastamaan generatiivisen tekoälyn haasteeseen. Luvuilla 460 puolesta, 71 vastaan ja 88 tyhjää se viestii hyvin vahvasti, minkä sisältöisiä uudistuksia se komissiolta toivoo ja on komission ehdotuksesta valmis hyväksymään. Lyhyesti sanottuna parlamentti on tällä hetkellä erittäin vahvasti tekijänoikeuksien puolella.
Mitä uutta esitykset toisivat tekijänoikeussääntöihin?
Ylivoimaisesti tärkein uudistus olisi tekoälyn koulutusaineistojen täysi avoimuus, joka palauttaisi tekijänoikeuden haltijoille riittävän neuvotteluvoiman sopia teostensa käytöstä. Avoimuusvelvoitteita täydentäisi vielä niin sanottu kumottavissa oleva olettama eli käänteinen todistustaakka. Niiden generatiivisen tekoälyn palveluiden, jotka eivät avoimuusvelvoitteita kaikin osin noudata, tulkittaisiin lähtökohtaisesti käyttäneen kouluttamisessa ja generoinnissa tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojaamaa aineistoa.
Ylivoimaisesti tärkein uudistus olisi tekoälyn koulutusaineistojen täysi avoimuus, joka palauttaisi tekijänoikeuden haltijoille riittävän neuvotteluvoiman sopia teostensa käytöstä.
Parlamentti vaatii, että komissio luo toimivan oikeudellisen kehystä lisensiointiin. Tämäkin liittyy siihen, että nimenomaan neuvotteluvoiman epätasapaino on nykytilanteen ongelma. Tekijänoikeuden lähtökohdat kuten kappaleen valmistamisen, oikeudenloukkauksen ja teoskynnyksen käsitteet voivat sinänsä soveltua tekoälyyn siinä missä aikaisempiinkin tapoihin hyödyntää teoksia.
Yhtenä yksityiskohtana parlamentti vaatii myös selkeää vahvistusta sille, että tekoälyn kokonaan tuottama sisältö jää tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Tämä on varsin vallitseva käsitys nykylainkin tulkinnasta.
Mitä päätöslauselma tarkoittaa aikakausmedian näkökulmasta?
Lehdistö mainitaan päätöslauselmassa erikseen alana, jonka oikeussuojaa tulee parantaa. Parlamentin mukaan erityisesti lehtikustantajilla, toimittajilla ja uutistoimittajilla täytyy olla täysi määräysvalta sisältöjensä käyttöön tekoälyn koulutuksessa. Se kehottaa komissiota etsimään mekanismeja, joilla tekoälymallien ja -järjestelmien tarjoajat maksavat lehdistölle korvauksia tavalla, joka turvaa tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta.
On positiivista ja tärkeää, että tekijänoikeutta kehitettäessä myös journalismia ylläpitävä liiketoimintamekanismi tiedostetaan. Edellisessä tekijänoikeusdirektiivissä tätä tarkoitusta palveli lehtikustantajan lähioikeus, mutta hakukoneiden korvautuessa vähitellen tekoälypalveluilla sen merkitys on alkanut jo supistua.
Parlamentti toivoo, että komissio loisi uudenlaiset lisensiointimarkkinat tekijänoikeuksilla suojatulle sisällölle. Mitä se tarkoittaa?
Päätöslauselma jää tältä osin hiukan avoimeksi, mutta kyllä keinoja tähän on jo eri puolilla Eurooppaa vähintäänkin luonnosteltu. Yksi osa ratkaisua voi olla alakohtaisen kollektiivisen lisensioinnin helpottaminen, jonka parlamentti jo paperissaan mainitseekin. Kollektiivisella luvalla tekoäly-yritys voisi ostaa kerralla käyttöoikeuden laajaan kokoelmaan tekijänoikeuden suojaamia teoksia, mikä riittävän aineistomassan saavuttamiseksi on usein tarpeen. Oikeudenhaltijan kannalta on usein tärkeämpää rajata käyttötarkoituksia kuin käytettävien teosten määrää.
On positiivista ja tärkeää, että tekijänoikeutta kehitettäessä myös journalismia ylläpitävä liiketoimintamekanismi tiedostetaan.
Vaikeudet lehtikustantajan lähioikeuden lisensioinnissa kuitenkin näyttävät osoittavan, että tämä ei vielä sellaisenaan riitä synnyttämään tasapainoista markkinaa. On mahdotonta myydä lupia teosten käyttöön, jos palvelut käytännössä pystyvät yhä paremmin salaamaan lähdeaineistonsa.
Miten asia etenee, mitä tapahtuu seuraavaksi?
Parlamentti lähettää päätöslauselmansa neuvostolle, komissiolle sekä unionin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. Ensin avainasemassa on tietysti komissio, joka on päätöslauselman valmistumista tiettävästi jo odottanutkin.
Parlamentti toivoo paperissaan komissiolta myös kiireellisenä toimena perusteellista arviota nykylain suhteesta generatiiviseen tekoälyyn. Osa tähän liittyvistä tulkintakysymyksistä on samaan aikaan myös unionin tuomioistuimen pöydällä odottamassa linjauksia. Ainakaan edellä mainittua ongelmaa lähdeaineistojen avoimuuden puutteesta pelkät nykysääntöjen tulkinnat tuskin kuitenkaan ratkaisevat.
