Haku

Neulominen on uusi jooga

Tieto tuli tekstiviestillä, kun Minna Hyytiäinen oli lentokoneessa työmatkalla. Hänen vetämänsä Taito-lehti oli voittanut Vuoden 2017 yleisölehti -palkinnon Editkilpailussa. Taito vietti samana vuonna 110-vuotissyntymäpäiviään. Voitosta iloitsivat mukana olleet kollegat Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksesta.

– Tajusin, että jotain asioita olimme ilmeisesti tehneet oikein ja joku muukin oli huomannut sen.

Kaksi vuotta myöhemmin Taito palkittiin Editkilpailussa vuoden yleisömediana. Hyytiäinen pitää palkintoja kunnianosoituksena pitkäjänteisestä työstä. Taito on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt kädentaitolehti.

– Teemme laadukasta lehteä niin pienellä porukalla kuin mahdollista.

Hyytiäisen lisäksi lehteä tekevät tuottaja Sonja Karlsson ja freelancerina AD Elina Ahonen.

Taito-lehti sisältää paitsi ohjeita, myös juttuja käsityöilmiöistä, tekijöistä ja heidän taustoistaan.

Kerromme perinteistä mutta luomme myös kuvaa tulevasta. Monissa lehdissä keskitytään tekstiilimateriaaleihin ja lankoihin. Meillä käsitellään koko kädentaitojen kirjoa.

Tällä hetkellä pinnalla on neulomisen lisäksi vuoden 2020 käsityötekniikka, vuoleminen. Taito-lehteä julkaiseva Taitoliitto on järjestänyt ompelija Molla Millsin kanssa vuolemiskiertueen, jossa on vuoltu virkkuukoukkuja. Seuraavaksi nousussa ovat ryijyt, Hyytiäinen ennustaa.

Visuaalisuus on tärkeä osa lehteä. Siitä Taito on myös saanut paljon kehuja.

– Käsitöiden tekeminen on esteettistä ja haptista eli tuntoaistiin perustuvaa. Pyrimme välittämään tätä lehden ulkoasussa.

Käsityöt irrottavat kiireestä

Hyytiäinen valmistui tekstiili- ja vaatetusmuotoilijaksi mutta huomasi kaipaavansa konkreettisempaa käsillä tekemistä. Hän ehti toimia graafisena suunnittelijana ja julkaisupäällikkönä viestintätoimistossa, kunnes päätti kouluttautua käsityöopettajaksi. Käsityökoulun rehtorin pestin jälkeen hän päätyi Taitoliiton toiminnanjohtajaksi ja liiton lehden päätoimittajaksi.

– Siinä yhdistyvät rakkauteni käsityöhön ja viestintään. Se on hyvä kokonaispaketti.

Hyytiäinen on kaupunginvaltuutettu, jolla on paljon luottamustoimia. Kiireestä huolimatta hän raivaa joka päivä hetken neulomiselle. Viime aikoina ovat innostaneet myös vuoleminen ja virkkaus.

– Käsityö on minulle irrottautumista kiireestä, omaa aikaa, palautumista ja rentoutumista. Kun laitan äänikirjan tai podcastin soimaan ja alan neuloa, aivot lepäävät. Arjessa se ei välttämättä ole superluovaa. Lomalla on aikaa tehdä jotain uutta ja innovatiivista.

Videolla Minna Hyytiäinen kertoo suhteestaan käsitöihin.

Käsityöt voivat olla syy herätä aamulla ja tapa täyttää yksinäisiä hetkiä. Ihminen on kädellinen olento, se ei ole muuttunut mihinkään teknologian kehityksen myötä. Meillä on kaipuu tehdä asioita käsillä ja nähdä, mitä saamme aikaan.

Poikkeustilan myötä käsityömateriaalien myynti on kasvanut merkittävästi. Taitoliiton, Suomen käsityömuseon ja Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa ihmiset ovat kertoneet käsitöiden merkityksestä korona-aikana.

Niiden avulla on käsitelty kuolemanpelkoakin. Ihmiset ovat halunneet tehdä lapsenlapsilleen viimeiset muistot, kun ehtii vielä. Kun tekee työtä toiselle ihmiselle, häntä on ajateltava koko ajan. Siinä voi käydä läpi muistoja ja pohtia suhdetta toiseen.

Moni halusi irtautua käsitöiden kautta hetkeksi pelosta ja ahdistavasta tilanteesta. Iloa tuotti hengähdys normaaliin työrytmiin: kerrankin oli aikaa neuloa.

Yhteisö osallistuu lehdentekoon

Taito-lehteä varten tehdään karkea vuosisuunnitelma, jossa pohditaan värimaailmaa ja ohjeiden teemoja. Suunnitelma täsmentyy vähitellen. Tuottaja vastaa lehden arjesta itsenäisesti AD:n kanssa.

Pari kertaa vuodessa Taito julkaisee haun tiettyyn teemaan liittyviin ohjeisiin. Välillä lukijoita kannustetaan osallistumaan vaikka yhteiskirjontaan.

Joukkoistaminen on meille arkea. Tuottajamme Sonja keskustelee yhteisön kanssaan somessa aktiivisesti, siitä kiitos hänelle. Yhteisöllä on meille iso merkitys. Ihmisillä on tarve jakaa kokemuksiaan. Toisin kuin joissakin muissa lehdissä, valtaosa kommentoijista on hyvällä mielellä.

Aihe on Hyytiäiselle tuttu omasta opinnäytetyöstä. Käsityöntekijöiden somekäyttäytyminen on poikkeuksellisen positiivista. Jos joku postaa epäonnistuneen työn kuvan, kukaan ei hauku, vaan tekijää tsempataan.

Jokainen meistä osaa tehdä käsitöitä, ihan samalla tavalla kuin jokainen osaa laulaa.

Hän uskoo, että käsityölehdillä – myös paperisilla – on tulevaisuus. Käsityöntekijät nauttivat käsinkosketeltavasta lehdestä. Taito on jopa kasvattanut levikkiään.

Käsityöntekijät haluavat ottaa konkreettisen tuotteen käsiinsä, selailla ja viipyillä tunnelmassa. Se on oman kuplan rakentamista.

Mutta entä jos ei vain osaa – ainakaan sitä villasukan kantapäätä? Minna Hyytiäinen lohduttaa, että hänkin teki ensimmäisen kantapäänsä vasta kolmikymppisenä. Innostus käsitöihin syttyi kesälomalla päähänpistosta ostaa sinistä kirjontalankaa ja valkoista pohjakangasta. Hän alkoi tehdä ristipistoja ja huomasi rentoutuvansa.

Kun suunnittelee, ideoi, viettää aikaa mieleisten värien parissa ja tuntee ihanantuntuisen langan käsissään, se tuottaa fyysistä hyvää oloa. Samalla pääsee irti muista ajatuksista, kun joutuu keskittymään. Se on meditatiivista. Neulominen on uusi jooga.

Viestinnän ja lehtien kenttä on murroksessa. Myös käsitöiden katoamisesta on puhuttu jo pitkään. Taito-lehden päätoimittaja ei ole tästä huolissaan.

– Eivät ne mihinkään katoa. Ne muuttavat muotoaan ja ne löydetään aina uudelleen.

Taito-lehden päätoimittaja Minna Hyytiäinen neuloo.

Meillä on kaipuu tehdä asioita käsillä ja nähdä, mitä saamme aikaan, kertoo Minna Hyytiäinen.

Minna Hyytiäinen on vaatesuunnittelija, kasvatustieteen maisteri ja käsityönopettaja. Hän on opiskellut sivuaineenaan viestintää. Hyytiäinen työskenteli vuosina 2010–2015 käsityökoulu Helmin rehtorina. Hän on toiminut Taitoliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2015 ja Taito-lehden päätoimittajana vuodesta 2016.

Tunne tekijät -sarja kertoo aikakausmedia-alan osaajista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Edellisessä osassa Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki kertoi, miten syntyy loistava tiedejuttu.

×

Haku: