Haku

Pitäisikö kananmunaa syödä vai ei? Lääkärilehti ei kerro, ellei tutkimus ole pätevä

Hyvinvointia ja terveystietoa on maailma pullollaan. Mistä lukija erottaa, mikä on oikeaa tietoa ja mikä huuhaata? Kun tutkija tekee uuden havainnon, hän haluaa tutkimukselleen mahdollisimman paljon näkyvyyttä. Tutkimuslaitos haluaa näkyvyydestä osansa ja media kiinnostuu aiheesta, jos se on tarpeeksi mielenkiintoista. Tämän seurauksena syntyy joskus raflaavia otsikoita.

On hyvä, että hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita, mutta monessa buumissa nousee pinnalle vain yksi asia – väärä tai oikea.

Lääkärilehti kirjoittaa lääketieteen tutkimuksista, mutta ei koskaan hatarasti. Lehden vs. vastaava päätoimittaja Pertti Saloheimo kertoo, että Lääkärilehdellä on moninainen rooli.

– Se on ammattiyhdistyslehti, tiedelehti sekä uutismedia, joka julkaisee myös pidempiä aikakauslehtimäisiä juttuja. Lehti toimii myös verkossa, jossa osa sisällöstä on avointa, mutta osa vain Suomen Lääkäriliiton jäsenille eli eri alojen lääkäreille ja alan ammattilaisille.

Lehdessä julkaistavaa tutkimustietoa arvioi lääkäritoimitus, joka koostuu eri lääketieteen alojen asiantuntijoista. Ulkopuoliset asiantuntijat antavat artikkeleille vertaisarvioinnin, käytännössä siis seulovat, että tieto on oikeellista.

– Yliampuvat väitteet kyllä karsiutuvat.

Lääkärilehteä tehdään tarkasti – käsitelläänhän siinä asioita, jotka liittyvät ihmisen terveyteen.

– Lehteä tekee myös oma ajankohtaistoimitus. Julkaisemme tieteellisiä katsauksia ja alkuperäistutkimuksia sekä ajankohtaista tietoa, josta on hyötyä lääkäreille, kuvailee Saloheimo.

Lääkärilehden rinnalla ilmestyvä Potilaan Lääkärilehti käsittelee samoja aiheita, mutta lehdellä on eri kohderyhmä.

– Potilaan Lääkärilehti on suunnattu kaikille. Verkossa ilmestyvässä lehdessä julkaistaan Lääkärilehden sisältöä kansantajuistettuna.

Lehtien lukijat antavat verrattain paljon palautetta ja varsinkin verkossa aiheet voivat herättää vilkasta keskustelua. Potilaan Lääkärilehdellä on myös hyvä määrä Facebook-seuraajia.

Tämän viikon kuuma peruna?

Hyvinvointi- ja terveysartikkelit pursuavat lehtien välistä. Tietoa tulvii Googlesta, ovista ja ikkunoista ja joskus oikean tiedon löytäminen voi olla hankalaa. On olemassa väite, jolle löytyy usein vastaväite.

– On hyvä, että hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita, mutta monessa buumissa nousee pinnalle vain yksi asia – väärä tai oikea. Ristiriitaisesta tiedosta on joskus hankala löytää sitä oikeaa tutkittua tietoa.

Joskus D-vitamiini herättää keskustelua, toisinaan taas kananmunasta tuodaan esille uusi tutkimus.

– Yksittäinen tutkimustulos voidaan nostaa mediassa näyttävästi esille ja se saattaa hämmentää lukijaa.

Myös somen voima on suuri. Kymmeniä tuhansia seuraajia kerännyt vaikuttaja voi antaa hyvinvointiohjeita, joilla ei ole lääketieteellistä perustaa. Taustalla saattaa olla kaupallinen yhteistyö tahon kanssa, joka edistää omaa asiaansa. Milloin sitruunaveden lipittäminen on trendikästä ja milloin tietty dieetti. Hyvinvoinnin eteen tehdään paljon töitä, mutta joskus lähteet ovat hataria ja väärä tietoa leviää helposti.

Englannin kieli avaa maailman

Pertti Saloheimo on neurologian erikoislääkäri ja väitellyt lääketieteen tohtori. Saloheimo hakeutui aikoinaan tekemään opiskelijoiden ja lääkäreiden lehtiä töihin ja päätyi lopulta tekemään käsikirjoitusten vertaisarviointia myös kansainvälisesti. Työ European Journal of Neurology -lehdessä antoi näköalapaikan tieteelliseen julkaisemiseen.

– Englannin kieli avaa koko maailman. Tieteellisiä tai siltä näyttäviä lehtiä on niin paljon, että melkein minkä tahansa tutkimustuloksen saa julkaistua. Maailmalla pohditaan kovasti tiedejulkaisemisen etiikkaa ja laatua. Esimerkiksi tutkimuslöydösten merkitystä usein liioitellaan, mikä aiheuttaa hämmennystä. Puhutaan niin sanotusta spin-ilmiöstä.

 

 

Mikä ihmeen spin-ilmiö? Pertti Saloheimo avaa videolla ilmiötä ajankohtaisen esimerkkitapauksen kautta.

Lääkärilehden sisarlehtiä ovat muiden pohjoismaiden lääkärilehdet. Lehtien väki tapaa säännöllisesti. Hyvä laaduntarkkailu lääketieteellisissä artikkeleissa takaa vakuuttavaa tietoa ja hyötyä terveydenhuoltoalan ammattilaisille.

– Kaiken pitää olla oikein.

Pertti Saloheimo on Lääkärilehden vs. vastaava päätoimittaja. Hän toimi aiemmin lehden tieteellisenä päätoimittajana.

Tunne tekijät -sarja kertoo aikakausmedia-alan osaajista.

Edellisessä osassa pureuduttiin Seuran toimittajan Jukka Heinosen tekemään juttuun neuvostoloikkarista ja häntä auttaneista suomalaisluotseista.

×

Haku: