Glorian ruoka&viini tarjoaa huippuluokan kulinaristista visuaalisuutta – ruokajuttujen ytimessä on tarinallisuus

Ruokakuvilla on Glorian ruoka&viinissä iso rooli, sillä ne herättävät lukijassa ensimmäisen reaktion: ne herauttavat veden kielelle ja houkuttelevat lukemaan. Kuvat vakuuttivat myös Editkilpailun Vuoden ulkoasu -sarjan tuomariston, joka kiitteli lehden trendikästä ja elämänmakuista kulinaristista visuaalisuutta.

– Lehden kuvamaailmaan panostetaan paljon ja sitä ideoidaan yhdessä tiiminä. Inspiraatiota haetaan ruokalehdistä ja -kirjoista, ravintoloista ja raaka-aineiden väreistä, muodoista ja ominaisuuksista. Oikeastaan ihan kaikesta, mitä ympärillä voi nähdä, sanoo AD Helmi Järvinen.

Ruokalehdessä on mahdollisuus leikitellä visuaalisuudella ja näyttää ruokaa eri tavalla, mihin kotikeittiöissä on totuttu. Joskus annoksia voidaan kuvata erilaisina kasoina tai lautasen sijaan suoraan pöydällä. Tilan tuntua, kuten esimerkiksi ravintolamaisuutta, pyritään hakemaan kuviin näyttämällä kuvan reunassa vähän tuolia tai pöydänjalkaa – illuusio ympäröivästä tilasta voi syntyä hyvin pienestä yksityiskohdasta. 

Inspiraatiota haetaan ruokalehdistä ja -kirjoista, ravintoloista ja raaka-aineiden väreistä, muodoista ja ominaisuuksista.

Kuvamaailman miettiminen on usein tasapainoilua taiteellisuuden ja käytännöllisyyden välimaastossa: kuvien pitää olla houkuttelevia ja kauniita mutta kuitenkin helposti lähestyttäviä ja todenmukaisia.

– Jokaisessa lehdessä on paljon reseptejä ja kuvia, joten on tärkeää hakea kuviin erilaisuutta. Sitä tehdään esimerkiksi vaihtelemalla kuvakulmia, värejä ja kuvauspaikkoja, hän sanoo.

Glorian ruoka&viinin visuaalisuus on värikästä, runsasta ja kekseliästä. Siihen panostetaan paljon ja sitä suunnitellaan yhdessä tiiminä. Kuvat: Anniina Nissinen

Toimituksessa tehdään yleensä useampaa numeroa yhtä aikaa. Juuri nyt kuvataan kantta ensi kesän numeroon, suunnitellaan joulun isoa reseptijuttua ja viimeistellään syyskuussa ilmestyvää numeroa. Järvinen on se, joka pitää langat käsissään ja huolehtii, että jutuissa ja lehdissä on sopivasti vaihtelua ja yllätyksellisyyttä. Visuaalinen rytmi kulkee myös numeroiden yli.

Toimituspäällikkö Katja Nordlundin mukaan palkitun lehden visuaalisuus syntyy ennen kaikkea tarkasta suunnittelusta. 

– Vuosikello ohjaa tekemistä, ja isompiin kuvauksiin laaditaan tarkat käsikirjoitukset ja kuvasuunnitelmat. Helmillä on siinä suuri rooli, hän sanoo.

AD Helmi Järvinen suunnittelee palkitun lehden visuaalisuutta.

Onnistunut ruokajuttu tarjoaa sopivassa suhteessa tuttua ja uutta

Jutun suunnittelu aloitetaan usein pohtimalla sen lähtöasetelmaa: onko ruokapöydän ympärillä vain oma perhe, vai onko kyseessä kaveriporukan juhlat? Miten tarina etenee? Miten tunnelman saa rakennettua kuviin? Kokonaisuus lähtee muodostumaan alkuasetelman ympärille.

Lehden lukijalupaus on, että reseptien pitää toimia ja ruoan pitää syntyä kätevästi kotikeittiössä. Siksi reseptit testataan aina useampaan kertaan. Ruoan pitää olla herkullista, sesonginmukasta ja visuaalisesti kiinnostavaa.

– Usein hyvässä ruokajutussa on 80 prosenttia tuttua ja 20 prosenttia uutta, päätoimittaja Sanna Maskulin sanoo.

Vaikka lehti on silmäkarkkia, reseptien tulee olla suoraviivaisia. Niissä ei saa kikkailla liikaa, eikä raaka-ainelista saa olla liian pitkä.

Raisa Laine on yksi lehden pitkäaikaisista freelance-ruokatoimittajista, joka keskittyy sisällöissään erityisesti leivontaan. Hän iloitsee, kun onnistuu kehittämään reseptin, jossa annos tai leivonnainen valmistuu alle puolessa tunnissa mausta tinkimättä. Nopeat ja näyttävät reseptit ovat usein hittiainesta.

– Vaikka lehti on silmäkarkkia, reseptien tulee olla suoraviivaisia. Niissä ei saa kikkailla liikaa, eikä raaka-ainelista saa olla liian pitkä, hän sanoo.

Näyttävät herkut syntyvät kuvauksiin Sanomatalon studion keittiössä. Variaatiota ruokakuviin haetaan väreistä, taustoista ja kuvakulmista. Kuvat: Tuomas Kolehmainen

Laine testaa reseptin toimivuutta kotona useampaan kertaan, katsoo miten se sopii suunniteltujen värien kanssa ja säätää tarvittaessa raaka-aineiden määrää. Kuvauksissa on viimeinen mahdollisuus maistattaa herkkuja muilla ja tehdä resepteihin viimeiset viilaukset.

– Kuvauksissa kaikkien ruokien ja leivonnaisten pitää olla maistettavissa, joten ruokakuvissa ei käytetä mitään kepulikonsteja, kuten esimerkiksi hiuslakkaa, hän sanoo.

Laine ja valokuvaaja Tuomas Kolehmainen ovat luoneet Glorian ruoka&viiniin yhdessä jo sata kantta. Juuri nyt heillä on tekeillä Sanomatalon studiossa leivonta-aiheinen kansi ensi kesän lehteen. Kansikuvan tulee olla kaunis mutta selkeä ja yksinkertainen, jotta teksteille jää riittävästi tilaa.

Kuvauksissa kaikkien ruokien ja leivonnaisten pitää olla maistettavissa, joten ruokakuvissa ei käytetä mitään kepulikonsteja.

Kansien värimaailmat suunnitellaan etukäteen tarkkaan, sillä kahta samansävyistä tai toisiaan muistuttavaa kantta ei voi olla peräkkäisissä numeroissa. Koska lehdet ovat irtonumeromyynnissä pitkään, mahdolliselle ostajalle ei saa tulla fiilis, että on nähnyt lehtihyllyssä jo kyseisen lehden.

– Houkutteleva kansi syntyy kauniista annoksesta ja harkitusta visuaalisuudesta. Värit, astiat ja ruoka ovat harmoniassa keskenään, ja valo korostaa ruokaa juuri oikealla tavalla. Etukäteen tehty kuvakäsikirjoitus ja refekuvat auttavat kuvaushetkessä paljon, mutta myös luovuudelle on tilaa, Kolehmainen sanoo.

Valokuvaaja Tuomas Kolehmainen, AD Helmi Järvinen ja ruokatoimittaja Raisa Laine kansikuvauksissa Sanoman studiolla. Kuva: Anniina Nissinen

Glorian ruoka&viini kulkee vahvasti vuoden rytmissä ja sesongeissa. Kesällä jaetaan jälkkärireseptejä mansikoista, jouluna katetaan juhlapöytään talvisia ruokalajeja, syksyisin fiilistellään sienireseptejä ja keväällä lehti täyttyy kesäjuhlien herkuista. Miten joka vuosi toistuviin klassikkoaiheisiin voi löytää uusia ja kiinnostavia kulmia? 

Editkilpailussa Vuoden lifestylejuttuna palkittu Vappu vieköön! oli klassinen kevään juhlaherkkuja esittelevä juttu, jota päätettiin lähestyä aivan uudenlaisesta kulmasta. Tuolloin lehdessä AD:na työkierrossa ollut Sanna Kallio lähti hakemaan inspiraatiota visuaalisuuteen muodista, sisustamisesta ja mainoskuvista.

– Jutussa haluttiin korostaa ruokaa ja esittää ihmiset tunnistamattomina osarajauksina. Siten pystyimme luomaan rentojen juhlien tunnelmaa ja sitä, että mukana on paljon ihmisiä. Tarina kulkee hienosti jutun läpi, hän sanoo.

Kevään juhlaherkkuja esiteltiin 13-sivuisessa kokonaisuudessa, jota olivat tekemässä ruokatoimittaja Raisa Laine, valokuvaaja Tuomas Kolehmainen, kuvausjärjestelijä Kaisa Jouhki ja graafikko Sanna Kallio. Kuvat: Tuomas Kolehmainen

Lukijamäärät kasvaneet viisi vuotta peräkkäin

Monien printtiaikakauslehtien lukijamäärät ovat olleet jo pidempään laskusuuntaisia, mutta Glorian ruoka&viini on tilastoissa iloinen poikkeus. Lehti on onnistunut kasvattamaan printtilukijamääräänsä jo viitenä vuotena peräkkäin. Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan sillä oli viime vuonna 173 500 painetun lehden lukijaa. 

Päätoimittaja Sanna Maskulin uskoo sen kertovan siitä, että toimitus tuntee lukijansa ja tietää, mitä he odottavat. Lukijatyyppejä on erilaisia: yksi tilaa lehteä vain upeiden kuvien takia ja toinen kokkaa lehden reseptejä joka viikko. Jokaisen reseptin ja jutun ei ole tarkoituskaan palvella kaikkia. Sen sijaan tavoite on se, että jokaiselle löytyisi lehdestä jotakin luettavaa ja kokattavaa.

Ruokakuvauset järjestetään yleensä studiossa, sillä siellä valo ja muut kuvausolosuhteet ovat hyvin hallittavissa. Joitakin kuvauksia tehdään myös miljöössä. Kuvat: Tuomas Kolehmainen

Tosin lukijoiden joukosta löytyy myös hyvin intohimoisia ja omistautuneita kotikokkeja.

– Eräs eläkkeelle jäänyt vanhempi herra kertoi, että oli kaivannut päiviinsä sisältöä ja tekemistä, joten oli päättänyt kokata jokaisen lehden kaikki reseptit, sanoo toimituspäällikkö Katja Nordlund.

Joillekin lukijoille tuoreimman numeron kolahtaminen postiluukusta on kuukauden odotetuin hetki. 

– Saimme toimitukseen viestin, jossa kerrottiin, että aina kun lapset menevät mummolaan, he saavat merkata tuoreimmasta lehdestä lempireseptinsä, jotka mummo heille kokkaa. Tämä oli niin ihana juttu, että ihoni nousi kananlihalle, Nordlund sanoo.

Ruokalehti uudenlaisessa tilanteessa

Kansainvälisyys näkyy ruokatrendeissä juuri nyt vahvasti. Eri maiden ruokakulttuurit ja raaka-aineet kiinnostavat, ja ihmiset suhtautuvat niihin uteliaasti. Sosiaalisen median myötä ruokatrendit syntyvät nopeammassa tahdissa kuin ennen, ja ilmiöt tulevat entistä nopeammin myös Suomeen ja ihmisten kotikeittiöihin. Usein trendit lähtevät ravintoloista.

Kun juttuja tehdään välillä jopa vuosi etukäteen, kiinnostavien trendien ennustaminen saattaa joskus olla ammattilaisillekin vaikeaa.

– Joskus on käynyt niin, että olemme kertoneet jostakin trendistä liian aikaisin ja sitä ei olekaan osattu ottaa vielä silloin vastaan, päätoimittaja Sanna Maskulin sanoo.

Ruokasisältöjä on tänä päivänä ilmaiseksi tarjoilla somessa, mikä tarkoittaa ruokalehdelle tiukempaa kilpailua ihmisten vapaa-ajasta. Glorian ruoka&viinin kasvavat lukijamäärät ovat todiste siitä, että kuratoidulle ja laadukkaalle ruokajournalismille on edelleen kysyntää.

Maailmassa on juuri nyt paljon ikäviä asioita, mutta printtilehti ja kokkaaminen tarjoavat rauhallisen hetken kaiken keskelle.

AD Helmi Järvisen mukaan fyysisellä ruokalehdellä on monta hyvää puolta. Sen lukeminen tarjoaa lukijalle paikan ilolle, nautiskelulle ja haaveilulle. Ja kun testaa reseptejä suoraan lehdestä, roiskeet eivät haittaa.

– Maailmassa on juuri nyt paljon ikäviä asioita, mutta printtilehti ja kokkaaminen tarjoavat rauhallisen hetken kaiken keskelle.

Myös tekijöille itselleen ruoalla on iso merkitys.

– Ruoka on ihana aihe, sillä siitä innostuu aina uudelleen ja uudelleen, Järvinen sanoo.